Kuntien pakolaismäärissä räikeitä eroja – toiseen tulee kaksi, toiseen yli 200

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa asuu nykyään jo ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Silti on lukuisia kuntia, jotka eivät edelleenkään avaa oviaan esimerkiksi kiintiöpakolaisille. 90-luvun alun jälkeen osa kunnista on vastaanottanut tuhansia pakolaisia, osa vain muutamia.

Kotimaa
Turvapaikanhakija.
Jarkko Heikkinen / Yle

Suomessa kunnat voivat tarjota pakolaisille kuntapaikkaa vapaaehtoisesti sen mukaan, miten kunta kokee voivansa järjestää kotouttamispalveluita. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vastaanotettujen pakolaisten määrä vaihteleekin rajusti kuntien välillä.

Siinä missä toiset kunnat ottavat vastaan vuosittain kymmenia pakolaisia, on osaan sijoittunut vain muutamia pakolaisia viime vuosikymmenien aikana. Harva kunta myöskään ottaa esimerkiksi kiintiöpakolaisia joka vuosi, vaan välillä voi olla jopa kymmenen vuoden taukoja.

Se vaikuttaa, onko kunnassa tarjolla asuntoja tai töitä.

Anu Wikman-Immonen

– Erot ovat hyvin suuria, se on selvä. Tähän vaikuttaa muun muassa se, millaiset mahdollisuudet kunnilla on vastata kotouttamisen vaadittuihin palvelutarpeisiin tai onko kunnassa tarjolla asuntoja taikka töitä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen.

Tilastoissa pakolaisiksi lasketaan kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheen yhdistämiseksi maahan saapuneet.

grafiikka

Alueellisesti vähiten pakolaisia on neljäntoista viime vuoden aikana muuttanut Etelä-Pohjanmaalle, joka on ottanut vastaan kaikkiaan vain 148 pakolaista. Eniten pakolaisia on puolestaan virrannut odotetusti Uudellemaalle, jonne pakolaisia on tullut päälle 9 000.

Kuntakohtaisesti pakolaisia on parin viime vuosikymmenen aikana sijoittunut pääkaupunkiseudun lisäksi eniten Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Vaasaan, joihin kaikkiin on tullut yli 2 000 pakolaista.

Kuntiin, joihin on sijoittunut vain yksittäisiä pakolaisia, lukeutuvat puolestaan muun muassa Askola, Hämeenkyrö, Kuortane ja Taivalkoski.

Valtio korvaa kunnille kotouttamisesta aiheutuneita kuluja. Kentältä on kuitenkin tullut viestiä, että laskennalliset korvaukset ovat jääneet jälkeen nykyisestä hintatasosta.

Käytännön asiat merkitsevät sijoittumisessa paljon

Suuret kaupungit ja alueelliset kasvukeskukset erottuvat selkeästi pakolaistilastoissa. Niistä löytyvät yleensä valmiiksi tarvittavat kotouttamispalvelut sekä töitä maahan tuleville.

– Se on ihan ymmärrettävää, että halutaan sinne, missä on töitä ja opiskelumahdollisuuksia tai esimerkiksi ennestään jo muita sukulaisia, sanoo Wikman-Immonen.

Vaasaan on vuosien varrella muodostunut isohkoja etnisiä ryhmiä, jotka helpottavat kotoutumista.

Aira Kurtti

Pohjanmaalla sijaitseva Vaasa on esimerkiksi ottanut vastaan yli sadasta kahteensataan pakolaista vuosittain. Yksistään viime vuoden aikana Vaasaan muutti lähes saman verran pakolaisia kuin koko Etelä-Pohjanmaalle yhteensä 15 viime vuoden aikana.

– Vetotekijänä toimii varmasti se, että Vaasaan on vuosien varrella muodostunut isohkoja etnisiä ryhmiä, jotka helpottavat uuteen maahan kotiutumista. Lisäksi täällä ei kärsitä asuntopulasta, vaan vuokra-asuntoja on hyvin tarjolla, sanoo Vaasan maahanmuuttajatyön johtaja Aira Kurtti.

Kurtin mukaan kotouttamiseen on Vaasassa panostettu, mikä näkyy esimeriksi työllisyysluvuissa. Kaupungin ulkomaalaisten työttömyysaste on alkuvuoden työllisyyskatsauksissa noin 29 %, mikä on toiseksi alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa.

– Työnsaanti helpottuu, kunhan kotouttamiseen ja kielen opiskeluun tarjotaan riittävästi aikaa. Vaasassa on ollut tähän asiaan poliittinen tahtotila, joka on mahdollistanut kohtuullisen hyvät resurssit kotouttamistyön tekemiseen, sanoo Kurtti.

Ensimmäiset pakolaiset kuntaan näinä päivinä

Poliittinen tahtotila toi myös Nurmijärven kuntaan tänä syksynä ensimmäiset pakolaiset. Uudellamaalla sijaitseva kunta on tähän asti systemaattisesti kieltäytynyt kiintiöpakolaisten ottamisesta.

– Viime talvena teimme lopulta päätöksen ottaa Nurmijärvelle 25 kiintiöpakolaista, jotka asettuvat kuntaan ihan näinä päivinä, sanoo Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja keskustan Petri Kalmi.

Pakolaiskeskustelu on vellonut Nurmijärven alueella jo vuosia, sillä esimerkiksi naapurikunta Hyvinkäälle on 90-luvun alun jälkeen asettunut jo nelisensataa pakolaista, ja pienempiinkin naapurikuntiin Vihtiin ja Tuusulaan on otettu molempiin yli 40 pakolaista.

Nurmijärvellä myönteinen päätös sai alkunsa lopulta valtuustoaloitteesta, jonka teki kristillisdemokraattien ainoa valtuutettu Johannes Haapalainen. Kalmin mukaan tämä oli tärkeä päätös kunnan imagon ja kehittämisen kannalta.

– Nyt olemme muiden alueen kuntien joukossa. Seuraavasta kiintiöerästä tehdään uusi päätös joskus vuosikymmenen loppupuolella, sanoo Kalmi.