Alkoholi vahingoittaa vuodessa jopa tuhansia sikiöitä – "Ainoa kehitysvammaisuutta aiheuttava syy, joka olisi täysin ehkäistävissä"

Suomessa syntyy vuosittain arviolta 600–3000 lasta, joille äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on aiheuttanut eriasteisia vaurioita. He voivat tarvita eriasteista tukea päivähoidosta työelämään saakka. Vaikeinta aikaa on kehitysvammaliiton FASD-koordinaattorin mukaan nuori aikuisuus, jolloin oireet viimeistään tulevat esiin.

Kotimaa
Odottavalla äidillä oluttölkkejä kädessä
Mika Viljanen / Yle

FASD on yleistermi oireyhtymien kirjoille, jota äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa sikiölle. Oireyhtymiä on useita erilaisia. Sikiön saamat vauriot vaihtelevat raskauden eri vaiheissa ja alkoholikäytön määrän mukaan. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat alttiuteen.

– Kirjo on valtava, se vaihtelee lievistä oppimisvaikeuksista kehitysvammaisuuteen. Voi olla elinepämuodostumia, kuulo- ja näkövammoja. Tarkkaavaisuuden säätelyn vaikeutta, vaikeus tulkita ilmeitä ja eleitä, säädellä tunteita ja keskittyä, ymmärtää syy-seuraus-suhteita, luettelee FASD-koordinaattori Sari Somer Kehitysvammaliitosta.

Suomessa syntyvien FASD-lasten määrä on yhä arvio. Koko ikäluokasta ei ole tehty Suomessa esiintyvyyskartoitusta, vaan arvio perustuu muiden länsimaiden koko ikäluokan kattaviin tutkimuksiin. Ne on tehty kouluiässä, kun vauriot näkyvät.

Lapsen tuen tarve riippuu vaikeuksien vakavuudesta. Päivähoidossa ja koulussa FASD-lapsi tarvitsee usein tukitoimia, kuten avustajan tai erityisopetusta. Kasvettuaan itsenäisen asumisen vaiheeseen hän voi tarvita apua kodinhoidossa tai rahankäytössä. Työelämässä tarvetta on esimerkiksi työvalmentajan palveluille tai runsaammille tauoille työn lomassa, sillä hän väsyy tavallista herkemmin.

– Usein voi sanoa, että nuori aikuisuus on vaikein vaihe, siinä vaikeudet viimeistään ilmenevät, sanoo Sari Somer.

Suosituksena nollalinja

Somerin mukaan terveydenhoito ei vielä tunnista FASDia riittävän hyvin. Se on alidiagnosoitu ja diagnoosiksi voi virheellisesti päätyä myös ADHD.

Kehitysvammaliiton koordinaattorin mukaan turvarajaa äidin alkoholinkäytölle ei ole pystytty määrittämään.

– Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että jopa 1–2 annosta viikossa voi aiheuttaa sikiövaurion. Siksi ohjeena on täysi pidättäytyminen alkoholista raskauden aikana ja myös raskauden suunnitteluvaiheessa, tiivistää Somer.

Päihdeongelmaisten äitien pakkohoitoa hän ei aja, vaan uskoo vapaaehtoisen hoidon tuovan parhaat tulokset. Ongelmallista on se, että mahdollisuudet hoitoonpääsyyn vaihtelevat eri puolilla maata. Toisaalta päihdeäiti ei aina tule neuvolan palvelujen piiriin.

Vaurioiden ehkäisyn avaimet ovatkin Somerin mukaan erityisesti äidillä itsellään:

– Tämä on ainoa kehitysvammaisuutta aiheuttava syy, joka olisi täysin ehkäistävissä.