Kansallispuistot halajavat lisää näkyvyyttä kansainvälisen Geopark-verkoston avulla

Suomessa on tällä hetkellä vain yksi Geopark. Se on Rokua Pohjois-Pohjanmaalla. Nyt tämän statuksen tavoitteluun ovat innostuneet muutkin suomalaiset kansallispuistot. Lauhanvuori ja Kauhaneva-Pohjankangas muodostavat mielenkiintoisen geologisen kokonaisuuden, joka ansaitsisi päästä verkostoon.

luonto
Metsähallituksen työntekijät tähyilevät upeaa suomaisemaa Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa.
Metsähallituksen työntekijät tähyilevät upeaa suomaisemaa Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa. Elina Niemistö / Yle

Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajoilla sijaitsevien kansallispuistojen Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan, sekä samaan kokonaisuuteen kuuluvien Hämeenkankaan ja Haapakeitaan soidensuojelualueen voimakas kehittäminen on alkanut pari vuotta sitten. Aluetta tietysti kehitetään muutenkin, mutta nyt tähtäimessä on erityisesti kansainvälinen geopuisto-status.

Se nostaisi alueen näkyvyyttä vähän samaan tapaan kuin Merenkurkussa maailmanperintöalue

Ismo Nousiainen, luontopalveluyrittäjä

Alueen geologinen historia muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden ja ulottuu ainakin edellisen jääkauden päättymiseen. Sen jäljet ovat ihan paljain silmin nähtävissä edelleen.

– Täällä on erittäin runsas valikoima jääkauden jälkeisiä ja aikaisia merkkejä. Toisaalta noin 11 000 vuoden takaa ja toisaalta jopa parin miljardin vuoden takaa peräisin oleva kiteinen kallioperä, selittää geologi Ari Brozinski.

Mikä on Geopark?

Geopark on kansainvälinen puistoverkosto, joka toimii Unescon suojeluksessa. Siihen haetaan ja voidaan hyväksyä alueita, joilla on ainutlaatuinen geologinen perintö. Geologian lisäksi tärkeänä pidetään muun muassa paikallisten ihmisten sitoutumista ja vaaditaan alueen monipuolista kehittämistä. Suomessa on vain yksi geopuisto, Rokua, Pohjois-Pohjanmaalla. Maailmalla geopuistoja on 117, Europassa 70.

Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsee näyttävä "pirunpelto" eli jääkauden rantamuodostelma.
Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsee näyttävä "pirunpelto" eli kivijata eli jääkauden rantamuodostelma. Elina Niemistö / Yle

Projektipäällikkö Terttu Konttinen Metsähallituksesta kertoo, että geopuiston kriteerit ovat tiukat ja prosessi pitkä.

– Se vaatii tosi paljon työtä kaikilla sektoreilla. Ensin geologian ja luonnon inventointi, sitten siihen liittyy matkailu ja infra, ympäristökasvatus ja näkyvyys sekä hankkeen hyvä hallinnointi. Puhutaan varmaan noin neljän vuoden kehittämisprojektista. Itse nämä verkoston jäsenet vertaavat tätä Geopark-statusta oscarin voittamiseen, sanoo Konttinen.

Alueen pääteemaksi on kaavailtu suota. Sitä löytyy etenkin Kauhanevalta, jossa on monipuolisia ja eri kehitysvaiheessa olevia suoalueita.

Geologi toivoo lisää tutkimusta

Metsähallituksen geologi Ari Brozinski on vakuuttunut alueen kiinnostavuudesta. Lauhanvuori ja laajat suoalueet muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, joka on geologisesti ainutlaatuinen. Hän uskoo, että geopuistona alueen tutkimustakin voitaisiin lisätä.

Lauhanvuorella on Suomen mittakaavassa harvinaista hiekkakiveä

Ari Brozinski, geologi

– Yleinen ongelma on, että vaikka kuinka paljon olisi tietoa, sitä tarvitaan valtavasti lisää. Toki on tutkittukin, mutta sitä kautta tarkentuisivat selitykset, miksi täällä näyttää siltä kuin nyt näyttää. Esimerkiksi Lauhanvuorella on Suomen mittakaavassa harvinaista hiekkakiveä, jonka ikää ei ole tarkasti määritelty ikinä.

– Geopark voisi kannustaa alueen tutkimiseen, näkyvyys paranee ja tieto alueesta kasvaa, sitä kautta herää kiinnostusta tarkemmin tutkimukseen, sanoo Brozinski.

Näkyvyyttä ja toimeentuloa

Suomessa on 39 kansallispuistoa, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Tuorein tilasto kertoo, että tänä vuonna kansallispuistoihin on tehty 1,9 miljoonaa käyntiä, kun viime vuonna luku oli 1,7 miljoonaa. Viime vuosina on perustettu uusiakin kansallispuistoja ja mahdollisesti lisää on perusteilla vielä tälläkin hallituskaudella. Luontomatkailu on kaikkiaan nousussa.

Silti kävijöitä voisi olla enemmän, jotta puistosta tulisi paikallistalouteen entistä enemmän tuloja. Geopuisto-status voisi tuoda esimerkiksi palveluille lisätarvetta.

– Suomessa on vasta yksi geopark, mutta useita valmistelussa, mikä osoittaa tämän kiinnostusta. Se toisi kansainvälisen ulottuvuuden, monia mahdollisuuksia yritystoimintaan ja kunnille. Siinä on kehittämisen mahdollisuus ja piristysruiske, listaa puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta.

Kauhajokelainen luontopalveluyrittäjä Ismo Nousiainen allekirjoittaa Peltosen sanat ja pitäisi Geopark-verkostoon pääsemistä näkyvyyden kannalta tärkeänä.

– Uskon, että se nostaisi alueen näkyvyyttä vähän samaan tapaan kuin Merenkurkussa maailmanperintöalue, sanoo Nousiainen.

Metsähallituksen, alueen yrittäjien ja kuntien edustajia nuotiopaikalla Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa.
Yrittäjä Ismo Nousiainen (vas.), projektipäällikkö Terttu Konttinen, geologi Ari Brozinski, puistonjohtaja Tuula Peltonen ja Karvian kunnan liikuntasihteeri Sirpa Ala-Rämi Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuiston nuotiopaikalla. Elina Niemistö / Yle