Arkkitehti vaatii betonipoteroiden tilalle puukerrostaloja

Neuvostoliiton ajoilta peräisin oleva betonirakentamisoppi jarruttaa puurakentamista Suomessa, sanoo arkkitehti Marco Casagrande. Kansainvälisesti palkittu arkkitehti suosii töissään puuta.

Kotimaa
Puukuokka puukerrostalo Jyväskylän Kuokkala
CLT-tekniikkaa on käytetty Suomessa ainakin vuonna 2014 Jyväskylän Kuokkalaan rakennetussa kahdeksankerroksisessa puukerrostalo "Puukuokassa".Jussi Lindroos / Yle

Betonilähiöt olivat jo kuopatussa Neuvostoliitossa tehokkuuden huipentuma – ja sieltä oppi valui myös Suomeen, jossa se on ollut valtavirtaa Kekkosen pääministerivuosista saakka.

Kansainvälisesti tunnettu ja monin palkinnoin kiitelty ja palkittu suomalainen arkkitehti Marco Casagranden (siirryt toiseen palveluun) mielimateriaali on puu.

Hän on kritisoinut suomalaista betonirakentamista kovin sanoin, muun muassa halunnut kieltää sen kokonaan (siirryt toiseen palveluun). Pontta sanomiselle on antanut muun muassa ristiinlaminoidun puun, niin sanotun CLT-levyn teollisen tuotannon orastava kasvu Suomessa.

CLT-levyistä ja palkeista on rakennettu korkeitakin kerrostaloja jo pitkään Keski-Euroopassa ja Norjassa. Suomessa rakentaminen on vielä vähäistä. Stora Enso on tehnyt yrityksiä tuoda materiaalia Suomeen Itävallassa olevalta tehtaaltaan. Kuhmoon perustettiin viime vuonna Suomen ensimmäinen CLT-tehdas.

CLT korvaa betonia talojen runkorakenteissa ja yksinkertaistaa seinärakenteita. Lisäksi sen hiilijalanjälki on betonirakenteeseen verrattuna erinomaisen pieni.

Markkinoiden kypsymättömyys esteenä

Casagranden mukaan CLT:n laajemman käytön esteenä on markkinoiden kehittymättömyys.

– Markkinat eivät ole vielä kunnossa Suomessa. Meillä on vain yksi CLT-tehdas ja lisäksi tarvitaan elementointitehtaita. Myös rakennuttajien täytyy lähteä mukaan: etteivät mene siitä, mistä aita on matalain, eli tee rakennuksia betonista, sanoo Casagrande.

Hänen mukaan CLT-rakentamista täytyy vain lähteä tekemään, muusta asia ei ole kiinni.

– Nyt on vain jumituttu tuohon betonipoteroon. Uusia asioita ei vain kokeilla. Se on tyypillistä asiassa kuin asiassa, ja nyt CLT on nyt meille uusi asia.

Casagrande ei usko, että rakentajilla on pelkoa uuden rakentamistavan riskeistä.

– En usko että pelkoa riskeistä on, kyllä tuota on niin paljon tutkittu. CLT-rakenteen terveysvaikutukset ja rakenteelliset ominaisuudet ovat niin huippuluokkaa, ettei tekniset asiat ole se este.

Hänen mukaansa tilanne on kiinni enemmän markkinoista ja rahasta – lopputuote täytyisi saada pikkuhiljaa halvemmaksi, jotta se kilpailisi kunnolla betonin kanssa.

Betonin asema Neuvostoliiton ajalta

Casagranden mukaan raha on hyvä konsultti.

– Tässäkin markkina täytyy saada aidoksi, että se lähtee menemään. Nyt on hyviä tekijöitä, esimerkiksi Lakea (siirryt toiseen palveluun) Pohjanmaalta rakennuttaa puukerrostaloja ja Kuhmon CrossLamin (siirryt toiseen palveluun) tuottama CLT on kansainvälisestikin mitaten aivan huipputavaraa, ei tuollaista saa mistään muualta.

Betoni on betonoinut itsensä suomalaiseen rakentamiseen niin, että sen nakertamiseen menee hetki aikaa.

– Betonin asema on rakennettu ihan koko Neuvostoliiton voimalla, tiivistää Casagrande.