Pakko olla roskis, ei kun eipäs – Jätteen lajittelussa eroja maan eri puolilla

Kotitalousjätteen lajittelussa on eroja Suomen eri puolilla. Ylen kyselyn mukaan osa jäteyhtiöistä vaatii oman biojäteastian jokaisen omakotitalon nurkalle, kun taas toisaalla bioroskis vaaditaan vasta parinkymmenen asunnon talon pihamaalle.

Kotimaa
kauha nostaa jätettä kuilusta
Vantaan Energia

Vuodenvaihteesta lähtien pelisäännöt muuttuvat niin, että biohajoavaa jätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle. Rakennus- ja purkujätteellä on mahdollisuus siirtymäaikaan. Lahoava jäte siis pitäisi ottaa erikseen jo kotitalouksissa. Näin saadaan kompostimultaa, mädätysprosessilla myös biokaasut talteen. Osa ruuanlopuista ja puiden lehdistä menee kuitenkin sekajätteen joukkoon.

Tämä on yhteistä, mutta maan eri puolilla on jäteyhtiöillä eri näkemyksiä siitä, miten jätelajit saadaan parhaiten erilleen.

Yle kysyi jätelajittelusta 20 suurimman kaupungin aluejäteyhtiöiltä – ja eroja löytyy. Esimerkiksi biojätekeräilyn ohjeet vaihtelevat alueittain.

Taulukko talousjätteen kierrätyksestä
Yle Uutisgrafiikka

Mikkelissä ollaan tarkkoja etenkin biojätteestä - joka omakotikiinteistöllä tai vähintään neljän asunnon kiinteistöllä pitäisi olla sille oma astia. Omatoiminen kompostointi on kuitenkin sallittua ja niin yleensä muuallakin.

Helsingissä biojäteastia tarvitaan 10 huoneiston kiinteistölle, samoin kartongin. Paperissa luotetaan jätelain normiin – siinä todetaan, että erilaiset jätteet on pidettävä erillään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alueellisia paperin yhteiskeräysastioita.

Turun alueella bioroskis vaaditaan vasta 20 huoneiston kiinteistöiltä.

Biojäte halutaan erilleen, koska se heikentää sekajätteen palamista.

– Biojäte pitää ilman muuta saada erikseen, koska siinä lämpöarvo on pieni. Se menee täällä Pirkanmaalla toistaiseksi kompostointiin ja jatkossa biokaasun valmistukseen, selittää Tampereen Sähkölaitoksen kehitysjohtaja Mika Pekkinen.

Paikoin vaaditaan roskis lasille ja metallille, paikoin ei

Käytännöt vaihtelevat myös lasin- ja metallinkeräyksen osalta.

Esimerkiksi Tampereen seudulla ei ole määräystä keräysastioille. Oulun seudulla erillinen roskis lasi- ja metallijätteille vaaditaan neljän ja Itä-Uudellamaalla vasta neljän-kymmenen huoneiston kiinteistöissä.

Taulukko metallin ja lasin kierrätyksestä
Yle Uutisgrafiikka

Tampereella ollaan pian avaamassa uutta jätteenpolttolaitosta, ja voimalan koepoltossa on selvitetty, minkä verran mukana oli yhä esimerkiksi metalleja. Tampereen laitoksessa metalli tullaan keräämään tuhkasta erikseen uusiokäyttöön.

– Kyllä se olisi oikein tärkeää, että metallit ja lasit olisi siitä erotettu. Minullekin oli yllätys, että tuon jätteen joukossa oli niin paljon metallia. Tilastojen mukaan 2–3 prosenttia, ja näyttää siltä, että täälläkin tilasto pitää paikkansa, kertoo Pekkinen.

Lisäksi tuottajapuolen hoitama muovinkeräys alkaa vuodenvaihteessa. Kerätty tavara menee pääosin uudelleen raaka-aineeksi. Sekajätteessä se päätyy poltettavaksi. Vielä ei tiedetä, mitä keräys vaikuttaa jätteen polttoarvoon - muovin energiasisältö on huomattava.

Maksujen korotuksessa on vaaransa

Jätemaksujen kohoamista on moni pelännyt. Myös korotusten todennäköisyyttä Yle pyysi jäteyhtiöitä arvioimaan. Likimain kaikki pitivät kotitalouksien maksujen nousupaineita maltillisina, jos niitä edes on. 5–20 prosentin korotus lähivuosina nähtiin silti laajalti mahdolliseksi.

Lisänousua voi tuoda, jos hallitus rajaa kuntien vastuun vain asumisen jätehuoltoon. Se pienentää yksikkömääriä ja nostaa ehkä kustannuksia yksikköä kohden. Myös jäteveron korotus siirtyisi hintoihin.

Toisaalta arvioitiin, että jätevoimalaitoksen rakentaminen ajan mittaan vähentää hinnankorotusten tarvetta – myytävä sähkö ja lämpö tuovat tuloja.

Yritysjätteiden puolella nähtiin sama suunta. Sellainenkin huomio esitettiin, että hankintalain muutos voi estää kuntia enää ottamasta vastaan yritysjätteitä. Tämä voisi tulla kalliiksi pienille ja keskisuurille yrityksille.

Jätemaksu on lopulta aina kompromissi. Korkeat maksut johtavat todennäköisesti luvattomiin metsäkaatopaikkoihin, toisaalta kohtuullinen jätevero tai -maksu lisää mielenkiintoa turhan jätteen välttämiseen.

Esimerkiksi Pirkanmaalla jätehuolto maksaa Kiinteistöliiton vertailun mukaan kuukaudessa noin 13 senttiä asuinneliötä kohti, Helsingissä 15 senttiä ja Turussa 22. Pirkanmaan Jätehuolto kertoo, että maksusta 14 prosenttia eli pari senttiä on jäteveroa. Kuljetuskuluja on 41 prosenttia.