Vammaisille vaaditaan ohituskaistaa oikeuteen – kenkätaistelu kunnan kanssa voi kestää yli kaksi vuotta

Vammaisten oikeusjuttuja ajava lakimies Jukka Kumpuvuori vaatii tuomioistuimiin kiireellistä käsittelyä vammaisjutuille. Kuntien ja vammaisten kiistat esimerkiksi tukikenkien tai kuljetuspalvelun myöntämisestä kestävät usein yli kaksi vuotta.

Kotimaa
Jukka Kumpuvuori.
Jukka Kumpuvuori.YLE / Kalle Talonen

Turkulainen lakimies Jukka Kumpuvuori istuu toimistossaan ja kirjoittaa jälleen valitusta hallinto-oikeuteen.

Kyseessä on vaikeavammainen asiakas, joka on anonut kunnalta kuljetuspalvelua, jotta voisi hoitaa lapsensa asioita. Kunta on ilmoittanut, ettei kuljetuspalvelua myönnetä perheessä muille kuin vammaiselle itselleen.

– Kyllä me joudumme lähtemään tässäkin tapauksessa oikeuteen. Siellä saadaan sitten ratkaista, miten tämä vaikeavammainen henkilö voi viedä lapsensa harrastuksiin tai vaikkapa lääkäriin, sanoo lakimies Jukka Kumpuvuori.

Kumpuvuori on hoitanut vammaisjuttuja hallintotuomioistuimissa viiden vuoden ajan.

– Kaikkia diagnooseja löytyy. Asiakkaina on liikuntavammaisia, näkövammaisia, kuuroja, kuulovammaisia ja hyvin paljon kehitysvammaisia.

Jukka Kumpuvuori tietää myös omasta kokemuksestaan, miten hyvin Suomessa vammaisten oikeudet toteutuvat. Kumpuvuori itse käyttää selkäydinvammansa vuoksi pyörätuolia.

– Moni asiakas kokee, että ymmärrän heidän tilanteensa hyvin taustani vuoksi. Asiakkaan ei tarvitse kertoa, mitä esimerkiksi liikuntavamma käytännössä tarkoittaa ihmiselle.

Vammaisjutut päätyvät usein korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Kiistat vammaisten ja kuntien välillä aiheutuvat siitä, että kunnat eivät myönnä vammaiselle esimerkiksi avustajaa, apuvälinettä tai kuljetuspalvelua. Jos päätöksen saanut henkilö katsoo, että kunta on rikkonut lakia, hän voi vaatia oikaisua kunnan päätökseen.

Jos oikaisua ei tehdä, kunnan päätöksestä voi valittaa hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuimen ratkaisun voi viedä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sinnekin päädytään melko usein.

Kumpuvuori on hoitanut lähes 500 vammaisjuttua viiden vuoden aikana. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että vammaispalvelujuttujen käsittely oikeudessa kestää pitkään.

Kumpuvuori päättikin tehdä selvityksen hallintotuomioistuimissa vuosina 2010–2014 käsitellyistä vammaispalvelujutuista. Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa vammaispalvelujuttujen keskimääräiset käsittelyajat olivat jokaisena vuonna pidemmät kuin muissa hallinto-oikeuksissa.

Vuonna 2014 vammaisjutut käsiteltiin 4–7 kuukaudessa Helsingin, Turun, Vaasan ja Ahvenanmaan hallinto-oikeuksissa. Samana vuonna Hämeenlinnan, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksissa juttujen käsittely vei keskimäärin 8–13 kuukautta.

"Yli kahden vuoden odottaminen on dramaattinen kokemus"

Koska vammaisjutut käynnistyvät siitä, kun kunta tekee asiassa ensimmäisen ratkaisun, niin vammaisprosessien kesto kokonaisuudessaan venyy usein yli kahteen vuoteen.

Käytännössä vammainen voi joutua odottamaan tuon ajan päätöstä esimerkiksi siitä, myönnetäänkö hänelle tarvittavat tukikengät tai saako hän avustajan tai kuljetuspalvelun.

– Näissä jutuissa on kyse arkipäivään merkittävästi vaikuttavista asioista. Ratkaisun odottaminen vuosikausia on dramaattinen kokemus, sanoo lakimies Jukka Kumpuvuori.

Kumpuvuoren tekemä selvitys julkistettiin tänään hänen lakitoimistonsa 5-vuotisjuhlan kunniaksi. Selvitys ja vaatimus vammaisjuttujen kiirellisestä käsittelystä on jätetty oikeusministeriöön.

"Taistelu kannattaa aina"

Kumpuvuoren mielestä niiin sanotuille subjektiivisen oikeuden vammaisjutuille pitäisi saada kiirellinen käsittely eli käytännössä ohituskaista hallintotuomioistuimiin.

Subjektiivisen oikeuden jutut ovat vammaisten kuljetuspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan, palveluasumiseen ja asunnon muutostöihin liittyviä juttuja.

– Tämän hetkinen tilanne uhkaa vammaisten henkilöiden ihmisarvoista elämää, sanoo Kumpuvuori.

Työpäivä turkulaisessa lakitoimistossa alkaa olla pian ohi. Kumpuvuori lähettää sähköpostin asiakkaalle ja kertoo, että moni vammaisjuttu on muuttunut oikeudessa.

Hän lähettää sähköpostin asiakkaalle ja kertoo, että moni vammaisjuttu on muuttunut oikeudessa.

– Taistelu ihmisarvoisen elämän puolesta kannattaa aina, Kumpuvuori vakuuttaa.