Keskustan Jari Leppä: Suurin osa turvapaikanhakijoista ei ole turvapaikan tarpeessa

Suuressa valiokunnassa istuvan eteläsavolaisen kansanedustajan Jari Lepän mukaan Suomen kantokyky on koetuksella turvapaikanhakijoiden määrän kanssa. Lepän mukaan turvapaikkatutkintaa on tehostettava ja hakijoiden takaisinpalauttamista nopeutettava. Maahanmuuttovirasto ei yhdy kansanedustajan arvioon siitä, että suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista ei olisi todellista syytä hakea turvaa Suomesta.

turvapaikanhaku
Jari Leppä
Juho Liukkonen / Yle

Keskustan viidennen kauden kansanedustajan, pertunmaalaisen Jari Lepän mukaan suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ei ole turvapaikan tarpeessa.

– Suurin osa on sitä väkeä. Näiden ihmisten hädän varjolla, joilla on todellinen tarve turvapaikalle, ovat sitten muutkin lähteneet liikkeelle. Ja se ei kyllä oikein ole.

Eduskunnan suuressa valiokunnassa istuvan Lepän mukaan turvapaikanhaun päätösprosessia pitää entisestään sujuvoittaa Suomessa, jotta takaisinpalauttamiset saadaan tehtyä nopeasti.

– Se on kuitenkin 70 prosenttia tulijoista, jotka palautetaan tällä hetkellä, ja noin 30 prosenttia saa turvapaikan. Pitää tietää varmasti, ketkä aidosti tarvitsevat turvapaikan ja ketkä ovat sitten muita maahantulijoita, jotka vain tekevät keppihevosen tästä turvapaikanhakijastatuksestaan.

Leppä on tyytyväinen hallituksen toimiin turvapaikanhakijoiden suhteen, erityisesti palautussopimukseen Irakin kanssa. Sopimus olisi Lepän mukaan tosin pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Maahanmuuttovirasto ei yhdy arvioon

Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto ei yhdy Lepän näkemykseen siitä, että suurin osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista ei olisi turvapaikan tarpeessa.

– Tilastojen tulkinta riippuu siitä, verrataanko kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä keskenään. Se antaa eri mielikuvan kuin myönteisten vertailu kaikkiin käsiteltyihin hakemuksiin. Jos verrataan keskenään vain myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä, jotka on ratkaistu täällä Maahanmuuttoviraston puhutteluissa, niin silloin 59 prosenttia saa turvapaikan tai oleskeluluvan, Kautto sanoo.

Jos taas verrataan myönteisiä päätöksiä kaikkiin Maahanmuuttoviraston käsittelemiin hakemuksiin, päädytään siihen, että vain 35,5 prosenttia turvapaikanhakijoista on saanut tammi-syyskuussa myönteisen päätöksen. Tämä johtuu siitä, että käsiteltyjen hakemusten joukkoon lasketaan myös rauenneet hakemukset ja tutkimatta jätetyt hakemukset.

Raukeamispäätösten määrä on viime aikoina lisääntynyt. Niitä on Kauton mukaan miltei yhtä paljon kuin kielteisiä päätöksiä. Rauenneella hakemuksella tarkoitetaan hakemusta, jonka turvapaikanhakija on itse perunut.

– Erityisesti irakilaiset ja albanialaiset ovat peruneet paljon hakemuksia, Kautto sanoo.

Tutkimatta jätettyjä hakemuksia on rauenneita enemmän. Suurin osa tutkimatta jättämisistä perustuu Dublinin-sopimukseen, jonka mukaan turvapaikkaperuste on tutkittava siinä maassa, johon turvapaikanhakija on ensimmäisenä saapunut.

– Ei ole siis mitenkään varma asia, etteikö heillä olisi tarvetta kansainväliselle suojelulle, mutta Suomi ei ota heidän hakemuksiaan käsiteltäväkseen, Kautto sanoo.

Leppä toivoo toimia EU:lta

Lepän mukaan turvapaikanhaku on pikkuhiljaa saatu hallintaan Suomessa. Maan kantokyky ei kansanedustajan mukaan kuitenkaan ole loputon.

– Kyllä se raja pienellä maalla vastaan tulee. Meillä on taloudellinen tilanne muutenkin erittäin hankala. En osaa tarkkaa lukua sanoa, koska se on, mutta kyllä tässä ollaan hyvin äärirajoilla jo.

Nykyistä kriisiä olisi Lepän mukaan pystyttävä hoitamaan paremmin lähellä kriisialueita.

– Suomi on pyrkinyt siihen, että autettaisiin näitä ihmisiä lähellä kriisialueita, jonne sitten perustettaisiin inhimilliset olot omaavia vastaanottokeskuksia, joissa nämä ihmiset rekisteröitäisiin. Siellä sitten tehtäisiin arviot, että ovatko he turvapaikan tarpeessa, ja sen jälkeen heille siellä turvattaisiin jollain lailla kunnolliset olot.

Leppä toivoo myös enemmän vuoropuhelua suurvaltapolitiikkaan. Kansanedustajan mukaan tärkeintä on pystyä estämään konfliktit, jotka laittavat turvapaikanhakijat liikkeelle. Leppä kehottaakin Euroopan Unionia katsomaan peiliin nykyisten kriisien suhteen.

– Onko varmasti tehty kaikki sen eteen, että näitä kriisejä ei syntyisi? Suurvaltapolitiikka pitää pystyä hoitamaan paremmin, ettei näitä kansainvaelluksia tulisi.