Nokian tuhkasta nousee uusi megatrendi: Suomen uberit, airbnb:t ja teslat hakevat läpimurtoa

Liikkumisen, asumisen ja energiakuluttamisen cleantech-palvelut mullistavat markkinoita maailmalla, mutta Suomessa odotellaan vielä rahoittajien heräämistä. Yhdysvaltalainen kyytipalvelu Uber on noussut maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon. Sen suomalaiselle vastineelle ei ole löytynyt vielä ainoatakaan sijoittajaa.

talous
Pyörälähetti.
Nan Chen haki työmatkansa varrella Lilli Mäkelältä paketin. Molemmat ovat PiggyBaggy-palvelun käyttäjiä.Yle

Helsinkiläislähiö varhain aamulla. Nan Chen ajaa työmatkansa varrella kerrostalon pihaan ja soittaa Lilli Mäkelän ovikelloa ottaakseen vastaan paketin. Se on palautus Verkkokauppa.comiin, mitä Mäkelä ei itse ehtinyt tehdä.

Chen ja Mäkelä eivät tunne toisiaan ennalta. Heidät saattoi yhteen PiggyBaggy, tavaroiden kimppakyytipalvelu, jossa kuka tahansa voi toimia kuskina.

Tämä on konkreettinen tapa ihmisille osallistua kestävällä tavalla muutokseen.

Henni Ahvenlampi, PiggyBaggy

– Tämä on konkreettinen tapa ihmisille osallistua kestävällä tavalla muutokseen. Tavarat saadaan kuljetettua jo olemassa olevan auto- tai pyöräliikenteen puitteissa, markkinointipäällikkö Henni Ahvenlampi sanoo.

Pieni suomalaisstartup kuuluu maailman trendikkäimpien kasvuyritysten joukkoon. Se on kuljetuspalvelu, joka ei omista yhtäkään ajoneuvoa, vaan on kehittänyt palvelun, jonka avulla olemassa olevat kulkuneuvot saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Vastaavanlaiset yritykset maailmalla ovat nostaneet arvoaan nopeasti. Wall Street Journalin listauksen mukaan yhdysvaltalainen kyytipalvelu Uber on jo toista vuotta maailman arvokkain startup. Sen arvoksi lasketaan 50 miljardia dollaria eli noin 45 miljardia euroa. Airbnb:n arvo on WTJ:n mukaan 25 miljardia dollaria.

Uberissa kuka tahansa voi ryhtyä taksikuskiksi. Airbnb:ssa taas voi tarjota asuntoaan loma-asunnoksi rekisteröitymällä palveluun.

– Ne ovat vain esimerkkejä lukuisista yrityksistä, jotka ovat luomassa kokonaan uutta yrityssukupolvea, sanoo tutkija Maria Ritola ajatushautomo Demos Helsingistä.

Näiden yritysten kohdalla puhutaan jo vahvasta trendistä, Ritola sanoo.

Edellinen oli digitalisaatio, joka muutti ihmisten tapaa kuluttaa viihdettä ja vuorovaikuttaa keskenään. Nyt “bitit kohtaavat brickit” eli digitaalisuus alkaa muokata rakennuskantaa, liikennettä ja energiajärjestelmiä.

Cleantech siirtyy kuluttajien palveluihin

Demos Helsinki ja innovaatiorahoituskeskus Tekes kutsuvat PiggyBaggyn, Uberin ja Airbnb:n kaltaisia yrityksiä ilmiötä ruotivassa raportissaan kuluttaja-cleantechiksi. Ritola selittää termiä:

– Cleantech-kenttä on valtavassa murroksessa. Jos sillä on perinteisesti viitattu tuotannon ja prosessien tehostamiseen ja puhtaiden teknologioiden kehittämiseen, nyt tämä on siirtymässä kohti palveluita, kokemuksellisuutta ja kulutusta.

Kaikista eniten uudelaisia cleantech-yrityksiä on syntynyt asumiseen, liikkumiseen ja energiankulutukseen. Tähän on kaksi syytä: Niihin kuluu reilusti yli puolet kotitalouksien käyttämästä rahasta. Toiseksi, ne kuluttavat eniten luonnonvaroja.

Cleantech-kenttä on valtavassa murroksessa.

Maria Ritola, Demos Helsinki

Yritysten ympärille syntyneiden markkinoiden uskotaan kasvavan rajusti. Niiden arvioidaan nousevan yli 600 miljardiin dollariin vain viiden vuoden kuluessa.

Ritola painottaa, ettei kyseessä ole vain startup-maailman ilmiö. Myös suuret teknologiayritykset kehittävät kiihkeästi uusia liiketoimintamalleja, jotka hyödyntävät luonnonvaroja entistä viisaamalla tavalla.

Kuuluisimpia esimerkkejä ovat älytermostaattia kauppava Googlen tytäryhtiö Nest ja sähköauto Tesla.

– Ne puhuvat termeillä kuten jakamistalous, cleanweb, smart city, smart home and smart mobility, Maria Ritola sanoo.

Nokia jätti jälkeensä kestävän kehityksen innovaatioita

Demos Helsinki on kartoittanut Tekesin kanssa suomalaisia kuluttajille suunnattuja cleantech-yrityksiä.

Kasvuyrityskenttään onsyntynyt nopeassa tahdissa muun muassa kierrätettävä postipaketti, älykäs jäteastia, kotien ja toimistojen energiankulutusta optimoivia sovelluksi ja tyhjillään olevien toimistojen vuokrausta tapahtumapaikoiksi.

Taloudellisesta murroksesta on nousemassa utelias startup-sukupolvi.

Maria Ritola, Demos Helsinki

Yrityksillä, kuten RePack, Enevo, There Corporation, Fourdeg, Venuu ja Solnet on kaikki mahdollisuudet kasvaa kansainvälisiksi menestyjiksi, arvioi Maria Ritola.

– Taloudellisesta murroksesta on nousemassa utelias startup-sukupolvi. Ja tässä joukossa on myös mukana monia kuluttajacleantech-yrityksiä.

Osa yrityksistä ponnistaa Nokia-Suomen raunioista ihan konkreettisesti. Esimerkiksi PiggyBaggy ja älykästä energiasovellusta koteihin kauppaava There Corporation ovat molemmat syntyneet entisen nokialaisen käsissä.

PiggyBaggyn toimitusjohtaja Harri Paloheimo veti Nokialla kestävän kehityksen tiimiä, jossa idea palveluun syntyi. Entinen matkapuhelinjätti myös tuki yritystä alkumetreillä.

Maria Ritolan tavoitteet ovat korkealla.

– Suomella on kaikki edellytykset rakentaa maailman kovatasoisin ekosysteemi kuluttaja-cleantechin ympärille. Mä en itse asiassa keksi yhtäkään syytä, miksi emme tätä tekisi. Meidän vahvuudet nojaavat aiempaan vahvaan cleantech-taustaan. Lisäksi täältä löytyy digitaalista osaamista.

Nyt pitäisi vain löytää rahaa.

Sijoittajat, joita kiinnostaa myös maailmanparannus

Markkinointipäällikkö Henni Ahvenlampi asettelee sanansa tarkkaan puhuessaan sijoittajista. Selväksi käy, ettei niitä kansainvälisesti hypestä huolimatta ole PiggyBaggyn kaltaisille yrityksille liikaa tarjolla.

Yritys etsii niin sanottuja impact-sijoittajia – sellaisia jotka haluavat sijoittaa kohteisiin, jotka eivät tuota pelkästään voittoa.

– Palveluiden, joissa haetaan myös yhteistä hyvää ja ympäristövaikutuksia, on vaikeaa saada rahoitusta. Impact-sijoittajia on kokemuksemme mukaan hyvin vähän, Ahvenlampi sanoo.

Palveluiden, joissa haetaan myös yhteistä hyvää ja ympäristövaikutuksia, on vaikeaa saada rahoitusta.

Henni Ahvenlampi, PiggyBaggy

Sijoittajien tavoittaminen juuri nyt on Suomesta käsin haastavaa toisestakin syystä. Euroopan talouden mataessa alhaalla sijoittajaraha pyörii lähinnä isoissa kaupungeissa, kuten Berliinissä ja Lontoossa.

Muut kaupungit ovat enimmäkseen niin sanottuja fly-in kohteita sijoittajille, PiggyBaggyn toimitusjohtaja Harri Paloheimo vahvistaa.

– Se tarkoittaa, että sijoittajat vain pistäytyvät paikalla, mutta eivät ole aikeissa käyttää rahaa.

PiggyBaggyllä ei ole vielä ainoatakaan yrityksen ulkopuolista sijoittajaa. Yritys on tällä hetkellä on niin sanotussa beta-vaiheessa. Se keskittyy kehittämään palveluaan, eikä esimerkiksi veloita tavaroiden kuljetuksista mitään itselleen.

Tämä on nuorelle yritykselle tyypillinen tapa toimia. Paloheimo mainitsee esimerkkeinä Googlen palvelut ja nettikauppa Zalandon. Esimerkiksi Gmail oli beta-vaiheessa viisi ensimmäistä vuottaan. Zalando taas teki jopa miljardin liikevaihdolla tappiota levittäytyessään markkinoille.

Paloheimo kuitenkin myöntää, että sijoittajan puuttuminen hidastaa kehitystyötä. Nyt yritys rahoittaa toimintaansa myymällä kehityshankkeita isoille yrityksille ja julkiselle sektorille. Se vie pienen yrityksen aikaa ja energiaa.

Olen hieman allerginen Slushin kaltaisille sirkustapahtumille, koska niissä merkittävä painotus on tapahtumaa itseään ylläpitävässä hypetyksessä.

Harri Paloheimo, PiggyBaggy

PiggyBaggy hakee parhaillaan 600 000 euroa saadakseen toimintansa kunnolla käyntiin. Yritys pokkasi keväällä EU-komission innovaatioille suunnatun Horisontti-hankeapurahan.

Hankkeen tavoitteena on saada Eurooppaan Uberin kaltaisia toimijoita, jotta arvokas markkina ei valuisi pelkkien yhdysvaltalaisyritysten haltuun.

– Tähän on tartuttava nyt, muuten suuret amerikkalaistoimijat menevät meidän ohi, Ahvenlampi sanoo.

Demos Helsingillä on jo suunnitelmia. Ensimmäistä kuluttaja-cleantechyrityksille suunnattua yrityskiihdyttämöä viritellään jo. Sitä kautta olisi mahdollisuus tavoittaa tehokkaammin muun muassa sijoittajia.

Slush on yrittäjän leipää ja sirkushuveja

Ennen sitä heitä on mahdollisuus vakuuttaa Helsingissä Euroopan suurimmaksi kasvaneessa kasvuyritystapahtuma Slushissa, jonne Paloheimo tuhansien muiden yrittäjien tavoin jalkautuu.

Varauksettomaan Slush-hehkutukseen hän ei silti lähde. PiggyBaggyllä ei ole tapahtumassa omaa esittelypöytää, vaan paino on henkilökohtaisissa tapaamisissa sijoittajien kanssa.

– Olen hieman allerginen Slushin kaltaisille sirkustapahtumille, koska niissä merkittävä painotus on tapahtumaa itseään ylläpitävässä hypetyksessä, pseudo-asiantuntijoiden mututuntumahöpötyksessä ja yleisessä kreisibailaamisessa. Kaipaan syvällisempiä keskusteluja impact-sijoittajien kanssa, Paloheimo muotoilee.

Lisää aiheesta: yle.fi/slush