Sosiaaliturvan alikäyttö tulee meille kalliimmaksi kuin väärinkäyttö – "Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin"

Sosiaalietuuksien alikäyttö on huomattavasti yleisempää kuin tukien väärinkäyttö. Tutkimusten mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta. Alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.

Kotimaa
Toimeentulotukihakemusta täytetään
Yle

Sosiaalietuuksia jätetään hakematta, vaikka niihin oltaisiin oikeutettuja.

Kaikkein eniten alikäyttöä on toimeentulotuessa, jonkin verran suomalaiset jättävät hakematta myös asumistukea.

Toimeentulotuen alikäyttäjiä saattaa olla jopa saman verran kuin tuen saajia. Asiantuntijat päätyivät tähän arvioon, kun toimeentulotuen alikäytön laajuutta selvitettiin osana toimeentulotuen niin sanotun Kela-siirron valmistelua.

Kelan mukaan toimeentulotukea jää varovaisten arvioiden mukaan hakematta vuosittain 30–100 miljoonan, rohkeimpien arvioiden mukaan jopa 300 miljoonan euron edestä. Viime vuonna toimeentulotuen menot olivat yhteensä 745 miljoonaa euroa.

Tukea ei joko haluta, osata tai kehdata hakea.

– Moni tukeutuu mieluummin pikavippeihin tai sinnittelee sen sijaan että tarttuisi ripaan sosiaalitoimistossa, arvioi tutkimusprofessori, sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Toimeentulotuen hakemisrumba saatetaan myös kokea vaikeana lukuisine tositteineen.

– Se, että tukea ei haeta näin laajassa mittakaavassa on osoitus siitä ettei järjestelmä toimi erityisen hyvin, Pasi Moisio sanoo.

Pasi Moision mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttö on vähäistä alikäyttöön verrattuna.

Samaa sanoivat sosiaalietuuksia myöntävät asinatuntijat Kelan tutkimuksessa vuonna 2013: selvä vähemmistö sosiaalijohtajista, Kelan toimistojen johtajista ja TE-keskusten johtajista piti ongelmana sitä, että sosiaalietuuksia käytetään tietoisesti väärin.

Tyypillinen alikäyttäjä: maaseudulla yksin asuva vanhus

Toimeentulotuen alikäyttö on merkittävä ongelma, sillä tuki jää useimmiten hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.

Toimeentulotuki on toimeentuloturvan niin sanottu viimeinen perälauta, eli sitä voidaan myöntää mikäli Kelan tuet ja muut tulot eivät riitä toimeentuloon.

Hakeminen ei kuitenkaan kaikilta onnistu.

Tuen alikäyttäjiä ovat tyypillisesti pienellä eläkkeellä sinnittelevät vanhukset, jotka eivät esimerkiksi isoihin lääkemenoihinsa syystä tai toisesta tukea hae.

On myös havaittu, että pienillä paikkakunnilla hakematta jättäminen on yleisempää. Pienissä piireissä avun pyytäminen sosiaalitoimistosta saatetaan kokea kiusallisena.

Seuraukset voivat kuitenkin olla suuria.

– Muutama satanen voisi pelastaa esimerkiksi häädöltä ja sitä myötä muilta ongelmilta. Kyse on siis suurista inhimillisistä seurauksista, joilla on myös kansantaloudellisia seurauksia syrjäytymisen kustannusten kautta, Pasi Moisio sanoo.

Väheneekö alikäyttö, kun tukea haetaan pian Kelasta?

Pasi Moisio arvioi, että toimeentulotuen hakematta jättäminen tulee yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi kuin se, että kaikki siihen oikeutetut tukea myös saisivat.

Sote-ratkaisun ei nähdä vaikuttavan tilanteeseen, sen sijaan tuen siirtyminen Kelaan saattaisi tavoittaa osan hakematta jättävistä.

Vuodesta 2017 lähtien toimeentulotukea haetaan sosiaalitoimiston sijaan Kelasta. Valtakunnallisen etuuskäsittelyn odotetaan yhdenmukaistavan tuen hakemista.

Kela arvioi, että muutos tavoittaisi toimeentulotuen piiriin noin puolet hakematta jättävistä, noin 28 000 kotitaloutta.

Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle tarkoittaa käytännössä sitä, että puutteellinen toimeentulo on aiempaa helpompi havaita, koska perustoimeentulotukea haetaan samalta luukulta Kelan perusturvan kanssa.

– Muutoksen myötä kuitenkin tapauskohtainen tarveharkintaisuus vähenee, eli joissakin tapauksissa tuen määrä tulee tippumaan, Pasi Moisio arvioi.