Suomi on kotouttamisessa EU:n kärkimaita – hallitusvaihdokset vaikuttavat maiden kotouttamiskäytäntöihin

38 maan kotouttamispolitiikkaa vertaileva kartoitus antaa Suomelle hyvän arvosanan maahanmuuttajien kotouttamispolitiikassa. Olemme EU-maista kolmanneksi tehokkain kotouttaja Ruotsin ja Portugalin jälkeen.

turvapaikanhakijat

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maahanmuuttajien kotouttamisessa on keskimäärin eniten ongelmia itäisen Euroopan maissa, joissa tulotaso on EU-keskiarvon alapuolella. Näissä maissa maahanmuuttajia on vähän, mutta maahanmuuttovastaisuutta sitä vastoin runsaasti: Latvia, Slovakia, Liettua, Puola.

EU on yhtenäistänyt käytäntöjä ja maahanmuuttajien perusoikeudet toteutuvat melko hyvin: turvallisuus, perheenyhdistäminen, oleskeluluvat ja perussosiaaliturva toimivat melko laajalti. Enemmän maakohtaisia eroja on esimerkiksi kansalaisuuden saamisessa ja siinä, miten hyvin maahanmuuttaja pystyy kouluttautumaan ja hankkimaan koulutustaan vastaavaa työtä.

Kartoituksen tehnyt Mipex muistuttaa, että kotouttamisessa on vielä haasteita. Kolmasosa työikäisistä, EU:n ulkopuolelta tulleista maahanmuuttajista ei ole töissä tai opiskelemassa. 27 prosenttia etnisiin vähemmistöihin kuuluvista kertoo kohdanneensa syrjintää.

Mipex lähtee siitä, että kotouttaminen kannattaa. Integraatiota tukeva politiikka mahdollistaa perheiden yhdistymisen, kouluttautumisen ja kansalaisuuden hankkimisen. Aktiivinen maahanmuuttaja pystyy kansalaisena työllistymään ja työllistämään ja osallistumaan politiikkaan.

Ruotsi on ykkönen, Suomi kolmas EU-maista

Oheisesta listasta näkee myös maiden keräämät pistemäärät. Ruotsi saa vertailussa parhaan sijoituksen 78 pisteellä. Ruotsin pisteluku ei ole muuttunut edellisestä, vuoden 2010 vertailusta. Portugali on vertailussa kakkosena. Suomi sijoittuu EU-maista kolmanneksi 69 pisteellä, edellisestä vertailusta on nousua kaksi pistettä.

Edellisen vertailun jälkeen eniten edistynyt maa on Tanska, ja eniten pisteitä on menettänyt Hollanti.

Osa-alueita voi tarkastella myös kutakin erikseen. Suomi esimerkiksi on tasaisen hyvä: parhaiten sijoitumme maahanmuuttajien poliittisen osallistumisen mahdollistajina (2. sija), heikoiten terveydenhoidossa ja syrjinnän estäjänä (9. sija molemmissa kategorioissa).

Lisäksi maalistaan on lisätty eri värein kunkin maan kansalaisten ilmaisema asenne maahanmuuttoon. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n kartoitus (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että maanosana Eurooppa suhtautuu maahanmuuttoon muita kielteisemmin, 52 prosenttia eurooppalaisista haluaisi vähentää maahanmuuttoa. Muissa maanosissa kielteisten osuus vaihtelee välillä 26-40 prosenttia.

Maat on jaettu kuuteen värikategoriaan sen mukaan, kuinka sen maan kansalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon: pitäisikö se pitää ennallaan, lisätä vai vähentää. Pääsääntöisesti myönteisyys näkyy myös kotouttamispolitiikan tehokkuudessa: Pohjoismaat ja Saksa sijoittuvat korkealle asenteissa ja kotouttamiskartoituksessa.

Suomi kotouttaa hyvin – mutta entä jatkossa?

Suomea kartoitus mairittelee. Mipex kehuu yksilöllisiä kotouttamissuunnitelmia, selkeää polkua pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden hakemiseksi. Myös kansalaisjärjestöjen panosta kotoutumisessa kehutaan.

Parantamisen varaa on maahanmuuttajien koulutusasteen nostamisessa: useamman maahanmuuttajan pitäisi saada ammatti- tai korkeakoulututkinto. Myös pääsyä oppisopimuskoulutukseen pitäisi edistää. Kielikoulutuksen saatavutta eri kielitaidon tasoilla pitäisi parantaa.

Hallitusvaihdokset näkyvät eri maiden kotouttamispolitiikassa, näin myös Suomessa. Maahanmuuttokriittiset perussuomalaiset ovat vaikuttaneet hallituksen linjauksiin.

Sipilän hallituksen turvapaikkapoliittinen ohjelma (siirryt toiseen palveluun) esiteltiin tiistaina, ja se tähtää muun muassa perheenyhdistämisen ehtojen kiristämiseen ja turvapaikanhakijoiden tukien pienentämiseen. Oleskeluluvat myönnettäisiin määräaikaisiksi, ja käännyttäminen takaisin kotimaahan voi osua kohdalle, jos lähtömaan turvallisuustilanteen katsotaan kohentuneen.