Tarunhohtoisesta saaresta löytyi muinainen kotkakoru

Pohdonsaaressa Vesilahdella on tehty harvinainen arkeologinen löytö. Kolmipäinen kotkakoru on ainakin 1200 vuotta vanha ja todennäköisesti peräisin kaukaa Venäjältä, Volgan mutkan lähettyviltä Permistä. Vastaavia koruja ei ole aiemmin löydetty Suomesta.

tiede
Muinainen kotkakoru
Muinainen kotkakoru.Reijo Hyvönen

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät on harrastaja-arkeologiryhmä, joka matkasi lokakuussa Pohdonsaareen koettamaan onneaan. Toiveissa oli, että saaresta löytyisi jotain, sillä sen historiaan liittyy kiintoisa legenda. Tarinan mukaan pirkkalainen sotapäällikkö Matti Kurki ja venäläinen Pohto kävivät saaressa kaksintaistelun keskiajalla, noin 1200-luvulla.

Jäänteitä taistelusta ei löytynyt, vaan jotain muuta kiinnostavaa.

– Rannalta ison kiven alta löytyi kolmipäinen kotkakoru. Se oli aseteltu nätisti pääpuoli ylöspäin, kertoo löydön tekijä Reijo Hyvönen.

Hyvönen on harrastanut arkeologiaa vuosia, mutta nyt hänkin oli ymmällään. Vastaavaa korua ei Suomesta ole aiemmin tavattu.

– Paljon olen vanhoja esineitä nähnyt, mutten mitään tämän kaltaista. En heti ymmärtänyt, mitä olin löytänyt.

Pikkuhiljaa alkoi selvitä, että pronssinen koru ajoittuu todennäköisesti 600-800 -luvuille eli merovingiaikaan. Suomesta on tuolta ajalta esinelöytöjä, mutta erityistä korussa on sen lähtöalue. Kotkakoru on todennäköisesti päätynyt Hämeeseen kaukaa Venäjältä, Permin alueelta.

Kuvassa Reijo Hyvönen vähän löytöhetken jälkeen.
Kuvassa Reijo Hyvönen.Reijo Hyvönen

– Permiläiset oli suomensukuinen kansa, joka asui Volga-joen lähettyvillä. Ehkä koru on tullut Suomeen kaupankäynnin myötä, pohtii Hyvönen.

– Venäläistutkijoiden mukaan kyseessä on miehen koristus. Koru saattaa olla shamanistinen tai totemistinen esine. Ehkä rannassa on ollut uhripaikka. Hautalöydöstö ei liene kyse, sillä tuohon aikaan vainajat haudattiin polttamalla eikä korussa ole merkkejä palamisesta.

Kotkakoru on merkittävä arkeologinen löytö, joten se on valtion omaisuutta ja päätyy Museovirastolle. Toistaiseksi se on säilössä Laukon kartanossa, jonka mailta se löydettiin.

Korulöytö täydentää Laukon kartanon pitkää ja värikästä historiaa. Kartano mainitaan historiankirjoissa ensi kertaa vuonna 1416. Samalta ajalta on kartanoon liittyvä legenda Elinan surmasta, jonka Elias Lönnrot kirjoitti tunnetuksi runoksi. Pohdonsaaren kaksintaistelu ajoittuu pari sataa vuotta varhaisempaan aikaan. Kotkakorun myötä Laukon seudun historia ottaa loikan vielä kauemmas menneisyyteen.