Infektiolääkäri: Turvapaikanhakijat eivät levitä tauteja

Rovaniemellä kiertää huhu, jonka mukaan turvapaikanhakijat sylkevät ihmisten päälle tartuttaakseen tuberkuloosia. Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas kiistää väitteet. Broaksen mukaan turvapaikanhakijat ovat jopa keskimäärin terveempiä kuin kantaväestö.

turvapaikanhaku
Markku Broas
Infektiolääkäri Markku BroasJarmo Honkanen / YLE

Rovaniemellä ihmisiä järkyttänyt huhu ihmisiä päin sylkevistä tautisista turvapaikanhakijoista on osoittautunut perättömäksi. Somessa kerrotaan myös, että sylkemisen tarkoitus on levittää nimenomaan tuberkuloosia, joka on Suomessa jo melko harvinainen, Lapissakin vain alle 10 tapausta vuodessa.

– Tilanne täällä Lapissa on rauhallinen. Mitään merkkejä eksoottisista, meillä jo voitetuista, meillä harvinaisista tartuntataudeista ei ole. Muutenkaan turvapaikanhakijat eivät ole mitenkään erityisen sairaita. He ovat nuoria ja keski- ikäisiä miehiä ja kohtalaisen terveitä. Terveempiä kuin me väestöpohjalta tarkasteltuna, Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas sanoo.

Tuberkuloosia vai ei

Tuberkuloosia on havaittu tulijoissa ja myös paria potilasta hoidettukin, mutta ei Broaksen mukaan mitenkään hälyttävässä määrin. Tautia on myös Lapissa omastakin takaa. Vuosittain Lapissa hoidetaan noin kymmenisen tuberkuloositapausta. Taudin leviäminen on Broaksen mukaan erittäin epätodennäköistä.

– Tuberkuloosi voi levitä pisaratartuntana vain jos se on niinsanotusti värjäyspositiivinen. Tällaisia tapauksia ei juuri esiinny, ja jos esiintyy, niin ne löydetään helposti myös turvapaikanhakijoilta. Jos silloin toimitaan meidän ohjeistuksemme mukaan, tartuntariskiä ei ole olemassa, Broas sanoo.

Lappi esimerkkinä koko Suomelle

Broaksen mukaan turvapaikanhakijoille suoritetaan terveyshaastattelu ja akuutisti sairaat otetaan heti hoitoon. Sen jälkeen seulotaan oireilevat potilaat ja heille suunnitellaan käypä hoito. Broas kiitteleekin Lapissa kehiteltyä turvapaikanhakijoiden hoitoon kehitettyä järjestelmää, jossa kaikki turvapaikanhakijoiden hoitoon osallistuvat tahot ovat mukana.

– Me olemme esimerkkinä muulle maalle tässä asiassa. Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden järjestämistä tekevät kaikki tahot yhdessä, niin AVIt, kunnat, sairaanhoitopiirit, vastaanottokeskukset ja yksityinen Terveystalo rinta rinnan, samoilla kriteereillä. Olemme linjanneet, että keskitymme hoidossa niihin henkilöihin, joilla on joku akuutti sairaus tai niiden oireita. Heidät ohjataan lääkärille tarvittaessa, Markku Broas kertoo.

Resurssit riittämään

Suomessa on huolestuttu resurssien riittävyydestä turvapaikanhakijoiden hoidossa, kun kantaväestökin sairastaa ja vaatii yhä parempaa hoitoa. Broas näkee, että yhteistyöllä ja ja hyvällä suunnittelulla resurssit riittävät.

– Keskittymällä oireileviin ja akuutteihin potilaisiin ja jättämällä pois turhat tutkimukset saadaan resurssit riittämään hyvin. Lappi on tässä työssä esimerkkitapaus ja edeltäkävijä. Näillä ohjeilla joita me olemme täällä kehitelleet, pystymme hoitamaan reilusti enemmänkin tämän tyyppisiä turvapaikanhakijoita. Terveydenhuollon resursseihin se ei kaadu, Broas toteaa.