Pyhtään cowboy kulkee joka päivä stetsonin kanssa Helsinkiin töihin – hankki vaimonkin Teksasista

Stetson lepää auton etupenkillä. Sille voi helposti kuvitella turvavyön. Työmatka on pitkä, mutta Mika-Matti Orrela pyrkii tänään ajoissa kotiin. Hän opettaa iltaisin kantrin rivitanssia Kotkassa.

Kotimaa
Mika Orrela ja stetson
Vilma Hannén / Yle

Mies polttaa sikarin loppuun, astelee rivakoin askelin autoonsa ja käynnistää sen.

Auto ei ole mikään peltoauto vaan punainen Volvo. Se on vain järkevää, koska Mika-Matti Orrela kulkee päivittäin Pyhtään syrjäkyliltä Helsinkiin töihin.

Tänään aamu on saanut venyä: lähtö on vasta yhdeksältä.

Vatsa on täynnä kahvia. Töissä menee korkeintaan sämpylä. Yleensä syömiseen on aikaa vasta illalla.

– Aamulla en syö ikinä. Avaan tietokoneen, katson sähköpostit ja luen uutiset. Sitten hyppään rattiin.

Unohdan ennemmin puhelimeni kuin stetsonin.

Mika-Matti Orrela

Hiekka narisee renkaiden alla. Matka valtatielle tuntuu pitkältä. Sormi käy tabletin näytöllä, auton täyttää letkeä kantrimusiikki.

– Sitä kuuntelen työmatkoilla. Ja radiosta uutiset.

Stetson päässä 20 vuotta

Orrela työskentelee rakennustyömaan valvojana Helsingissä. Joskus työmaakokous alkaa kahdeksalta. Silloin herätys on jo ennen kuutta.

Mika Orrelan soittolista.
Vilma Hannén / Yle

– Olen välillä Espoossa kaverin luona yötä, jos pitää kovin aikaisin nousta.

Biisi vaihtuu. Katse käy nopeasti repsikassa. Stetsonilla on kaikki hyvin.

– Stetson päässä on tullut kuljettua yli 20 vuotta. En koskaan unohda sitä mihinkään. Ennemmin unohdan puhelimeni kuin sen.

Stetson kulkee mukana myös työmaalle.

Kantri vei 15-vuotiaan

Valtatie vaihtuu moottoritieksi. Vuosaaressa odottaa saneerauskohde: 340 asuntoa. Stetson vaihtuu turvakypärään.

– Kun olin Kotkassa Mussalon satamassa töissä, stetson unohtui päähän useamman kerran. Nykyään turvakypäräni näyttää stetsonilta. Kypärämalli on sellainen.

Kantri tuli elämään, kun Orrela oli 15-vuotias poika. Se iski heti ja lujaa, mutta edes 35 vuotta myöhemmin hän ei osaa selittää, miksi. Juuri kantri eikä pop tai rock.

Opetan rivitanssia kolme kertaa viikossa.

Mika-Matti Orrela

Nykyään kantri haukkaa suuren palan arjesta. Orrela on Country Dancers Kotka -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

– Opetan rivitanssia kolme kertaa viikossa. Työmatkallakin ajatukset menevät monesti siihen, mitä tanssia pitäisi seuraavaksi opetella ja opettaa muille.

Porvoon kohdalla matkaa on taitettu reilu puoli tuntia, noin 70 kilometriä.

Valoja moottoritiellä
Vilma Hannén / Yle

Takana on pitkä loma. Se kului Teksasissa kuten niin monesti ennenkin, kantrin rytmissä.

– Ehdin näkemään yli 20 eri artistin tai bändin keikan Austinissa ja kymmenkunta San Antoniossa.

Vaimo Kelli on Austinista kotoisin. Pariskunta tosin tapasi toisella puolella maailmaa, työkeikalla Moskovassa.

Tai no, tarkemmin ottaen lauantai-iltana baarissa.

On kätevää, kun matkaa anoppilaan on 4 800 mailia.

Mika-Matti Orrela

Vuosi oli 1992. Teksasin tyttö ei yllättäen ollutkaan aluksi kantri-ihmisiä.

– Minun piti opettaa hänet pitämään kantrista.

Nykyään vaimo on yhtä lailla hurahtanut kantriin. Kaukaa haettu morsian on tuonut mukanaan muitakin etuja.

– On kätevää, kun matkaa anoppilaan on 4 800 mailia.

Työmatka on siihen verrattuna lyhyt, 130 kilometriä. Aikaa se vie reilun tunnin suuntaansa.

Koti maalla on oikeastaan aika lähellä Helsinkiä. Vuoden ikäinen suora moottoritie on nopea, venäläisiä rekkoja ei tarvitse enää väistellä.

Kesärajoituksilla aikaa säästyy vanhaan tiehen verrattuna 20 minuuttia yhteen suuntaan.

– Jos asuisi Itä-Helsingissä ja pitäisi käydä Länsi-Helsingissä töissä, liikenteessä menee todennäköisesti pitempi aika.

Auto on työmatkan pituudesta ehkä toista mieltä. Vuosimalli on 2011, takana 460 000 kilometriä.

Kotikylä on rakas

Mutta Orrela rakastaa elämäänsä maalla. Pienen Pyhtään ydinkin on jonkun kilometrin päässä.

Valkoisen tiilitalon ympärillä syrjäisessä Itämyllykylässä kasvaa vain metsää ja peltoa. Talot on ripoteltu harvakseen kuhmuraisen hiekkatien varteen.

Jos asuisi Itä-Helsingissä ja pitäisi käydä Länsi-Helsingissä töissä, liikenteessä menisi todennäköisesti pitempi aika.

Mika-Matti Orrela

Helsinkiin hän ei muuttaisi mistään hinnasta.

Stetson hattu
Vilma Hannén / Yle

– Viisi vuotta Moskovassa varmistivat, ettei tee mieli asua suuressa kaupungissa. Pienellä paikkakunnalla elämänlaatu on niin paljon parempi.

Auto pysähtyy kerrostalojen keskelle parkkipaikalle. Stetson heilahtaa tottunein käsin takaisin päähän. On aika aloittaa päivän työt.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.