Filosofi: Suomalaiset olivat onnellisimmillaan kymmenen vuotta sitten

Suomalaisten onnellisuus on kohentunut vain hieman sitten 1980-luvun, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela. Suomalaiset ovat vaurastuneet ja itsemurhat vähentyneet huomattavasti. Tänä päivänä suomalaisten onnellisuuden tunnetta nakertaa huoli taloudesta.

kulttuuri
Kaksi naista iloitsee
AOP

"Tämä oli aikakausista paras ja pahin". Näin alkaa Charles Dickensin klassikkoteos Kaksi kaupunkia vuodelta 1859.

Näin voinee sanoa tällä hetkellä myös Suomesta. Suomalaiset ovat kansainvälisissä vertailuissa yksi onnellisimmista kansakunnista. Samalla talouden tilanne, pakolaiskriisi ja terrorismin uhka ovat lisänneet epävarmuuden tunnetta.

Mutta milloin suomalaiset olivat onnellisimmillaan?

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela innostuu pohtimaan kysymystä.

Tilastoja suomalaisten elämäntyytyväisyydestä ja onnellisuudesta ennen 1980-lukua ei ole. Martelan mukaan kansainvälisten aineistojen perusteella voidaan olettaa, että onnellisuus on talouskasvun myötä kasvanut huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana, kun Suomi on kivunnut köyhästä maatalousyhteiskunnasta kehittyneeksi jälkiteolliseksi maaksi.

– Ennen 80-lukua suomalaiset elivät materialistisessa puutteessa, mikä vähensi hyvinvoinnin tasoa. Tietyn tason jälkeen materiaalisen hyvinvoinnin nousu ei enää lisää onnellisuutta.

Talouden taantumasta takapakkia

Vaikka 90-luvun alun lama teki notkahduksen suomalaisten itsetuntoon, onnellisuus jatkoi kasvuaan. Frank Martela havainnollistaa tätä itsemurhatilastoilla.

– Itsemurhien määrä Suomessa kasvoi selvästi vuoteen 1990 asti, jolloin 1 500 suomalaista tappoi itsensä. Sen jälkeen lasku on ollut vahvaa. Vuonna 2013 itsemurhan tehneitä oli enää 887. Eli tämä hyvinvointi-indikaattori osoittaa selvää parannusta vuoden 1990 jälkeen.

Suomalaisten onnellisuus kasvoi Martelan mukaan aina 2000-luvun puoliväliin asti. Nokia porskutti huipputulosta maailmalla ja syyskuun terrori-isku jälkimaininkeineen oli tyyntymässä.

Lievää takapakkia alkoi tulla, kun nykyinen talouskriisi alkoi vuoden 2009 aikoihin. Martelan mukaan tämän hetkinen heikko talouskehitys verottaa jonkin verran keskimääräistä onnellisuutta, koska se lisää epävarmuutta, työttömyyttä ja työttömyyden uhkaa. Ne kaikki syövät koettua hyvinvointia.

Näiden indikaattoreiden perusteella Frank Martelalla on vastaus kysymykseen.

– Mitä todennäköisimmin suomalaiset eivät koskaan ole olleet niin onnellisia kuin 2004–2008 välisenä aikana.

Veroparatiisin mammonat eivät lisää onnellisuutta

Kuinka onnellisia me suomalaiset sitten olemme tänä päivänä?

Hallitus on esittänyt Suomen huonon taloudellisen tilanteen parantamiseksi keinoja, jotka heikentävät palkansaajien etuuksia. Samalla uutisissa kerrotaan ennestään rikkaiden kätkevän rahojaan veroparatiiseihin.

Jos materiaalista tulee päämäärä, se ei ole ihmiselle hyväksi.

Antiikin filosofin Aristoteleen mielestä rikkauksien kokoaminen ei tuo mukanaan hyvää elämää. Tutkijatohtori Frank Martela muistuttaa, että Aristoteles toi esille ajatuksen kultaisesta keskitiestä.

– Jos materiaalista tulee päämäärä, se ei ole ihmiselle hyväksi. Jos materiaalia kertyy muun tekemisen sivutuotteena, niin silloin se ei vaikuta negatiivisesti hyvinvointiin. Mutta se on haitallista, jos se keskittyy pelkästään materiaalisen hyvinvoinnin tavoittelemiseen elämässä.

Martelaa kummastuttaa veroparatiiseihin rahojaan piilottavat rikkaat.

– Kyllä se ihmetyttää, kuinka nämä ihmiset ovat ahdistuneita omasta tilanteestaan ja turvautuvat erilaisiin ratkaisuihin pitääkseen huolta, että heillä olisi vielä enemmän omaisuutta. Silloin varmastikin on addiktio materiaan. Se ei ole hyväksi hyvinvoinnin kannalta.

Onnellisuudella innovaatioihin

Suomalaisten onnellisuus tulevaisuudessa on Frank Martelan mielestä pitkälti poliittisten valintojen varassa. Jos talous saadaan nousuun, epävarmuutta on vähemmän ja ihmisten mielialat nousevat.

Innostuneet ja motivoituneet työntekijät tuottavat innovaatioita ja luovia ratkaisuja, joita nykytaloudessa peräänkuulutetaan.

– Työhyvinvointi ja innostus työstä vaikuttavat myönteisesti yrityksen menestykseen ja sitä kautta kansakunnan taloudelliseen menestykseen.

Martela sanoo kuitenkin, että Suomessa tehdään politiikkaa liikaa talouden näkökulmasta. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen ennaltaehkäisevästä toiminnasta leikataan ensimmäisenä, vaikka se on pitkällä tähtäimellä ihmisten hyvinvoinnin kannalta parasta.

– Suomessa on paljon mielenterveysongelmia kuten masennusta ja siellä ovat ne tyypit, joilla menee kaikista huonoiten. Siihen työhön pitäisi panostaa enemmän.

Yhteisöllisyys voimavarana

Suomessa ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tutkijatohtori Frank Martela näkee, että polarisoituneessa yhteiskunnassa onnellisuuden lähteenä toimii hyvän tekeminen toiselle.

Ihmisillä on perustarve tehdä muille ihmisille hyvää. Siitä saa nautintoa, kun voi auttaa muita.

– Mitä enemmän ihmiset keskittyvät olemaan katsomatta omaan napaan ja keskittyvät muihin ihmisiin, niin todennäköisesti se on heidän omalle hyvinvoinnilleen hyvä juttu.

Tänä päivänä Suomesta puuttuu yhteisöllisyys, vaikka Martelan mukaan ihmisillä on tarve kuulua johonkin ryhmään. Ja yhteenkuuluvuuden tunnetta parantaa keskinäinen auttaminen.

– Ihmisillä on perustarve tehdä muille ihmisille hyvää. Siitä saa nautintoa, kun voi auttaa muita.

_Korjattu 4:43: Haastateltavan titteli ja työpaikka (Aalto-yliopiston filosofian professori Frank Martela > Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela) _