Valitse seurasi tarkoin – myrkyllisen ihmisen lähipiiristä kannattaa paeta

Negatiivisuudella voi olla yllättävän suuri vaikutus läheiseen ihmiseen. Jos lähipiirissä kytee "myrkyllinen ihminen", psykologi kehottaa toimimaan nopeasti.

ilmiöt
Kaksi varjoa.
Myrkyllisistä ihmisistä kannattaisi ottaa etäisyyttä.Arja Lento / Yle

Ihminen kaipaa luontaisesti iloa, positiivista palautetta ja kannustusta elämään. Lähipiirissä voi kuitenkin olla ihmisiä, jotka levittävät ympäristöönsä jotain ihan muuta. He ovat jatkuvasti negatiivisia ja piikittelevät mielellään muita. Tällaisten ihmisten vaikutuspiiristä on tärkeää päästä pois, sanoo erikoispsykologi Tuomo Tikkanen.

– Myrkylliset ihmiset kommentoivat kaikkea negatiivisesti. Jos yrittää vähän iloita, he yrittävät ampua ilon heti alas. Sen sijaan, että yrittäisi parantaa niitä ihmisiä, kannattaa ottaa äkkiä etäisyyttä, Tikkanen sanoo.

Seuralla on todella väliä, sillä ihminen on sosiaalisesti erittäin altis. Niin ilon kuin surunkin tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen herkästi. Tikkasen mukaan oma hyvinvointi on laitettava etusijalle – silläkin uhalla, että ihmissuhde negatiivisen persoonan kanssa kariutuu.

– Jos käy niin, että oma ystävä tai kumppani alkaa käyttäytymään myrkyllisesti, on syytä ensin sanoa, ettei kauaa kuuntele tuollaisia puheita. Sitten ihan oikeasti toimia, ettei jää sellaisen ihmisen vaikutuspiiriin.

Negatiivinen ihminen kärsii itsekin

Tikkanen muistuttaa, että jatkuva negatiivisuus on oireilua ja huonovointisuuden pursuamista yli. Kyynisyys on aikuisille tyypillinen tapa sopeutua elämän pettymyksiin. Mitä enemmän on joutunut luovimaan elämän karikoilla, sitä suurempi on kyynistymisen riski.

– Se kehittyy suojaamaan siltä, ettei itketä ja sureta, koska itkeminen ja sureminen sattuu vielä enemmän. Kyynisyys on kova kuori tunteiden päällä. Yritetään vakuuttaa, ettei satu yhtään, vaikka tosiasiassa sattuu niin pirusti.

Kyynisyys on kova kuori tunteiden päällä. Yritetään vakuuttaa, ettei satu yhtään, vaikka tosiasiassa sattuu niin pirusti.

Tuomo Tikkanen

Muihin pahaa oloa purkava ihminen ei itsekään nauti käytöksestään, ja vetää muita negatiivisuuden piiriin. Tikkanen vertaa ihmisen sosiaalista ilmapiiriä ilmaan, jota hengitämme.

– Ilmassa täytyy olla riittävästi happea. Samoin sosiaalisissa suhteissa täytyy olla riittävästi iloa, että se pitää elämänintoa hengissä. Jos sosiaalinen ilma jota hengitämme on ilotonta ja myrkyllistä, alamme voida huonosti.

Tikkasen mukaan tunteiden tarttuminen toimii myös toisinpäin. Siksi on terveellistä hakeutua mahdollisimman positiiviseen seuraan.

– Jos perhe ja ystävät ovat optimistisia kaikkea kohtaan, on vaikeaa olla kyyninen.

Elämäniloa voi opetella

Jos itsessään tunnistaa jatkuvaa kyynisyyttä ja huomaa levittävänsä negatiivista ilmapiiriä, on psykologin mukaan aika tarkastella elämäänsä uusiksi. Nauramista ja iloa voi opetella, mutta helppoa se ei ole.

Jos yrittää vähän iloita, he yrittävät ampua ilon heti alas.

Tuomo Tikkanen

– Yleensä nuorena aikuisena tai aikuisena huomaa, että onpa elämästä tullut harmaata ja ilotonta. Sillon useimmat miettivät asioita uusiksi ja koittavat järjestellä elämäänsä niin, että siihen mahtuu muutakin kuin raadantaa.

Erikoispsykologi Tikkasen mukaan prosessi on kuitenkin pitkä, eikä ongelma ratkea yhdellä päätöksellä.

– Se on kasvuprosessi, johon ympäristö vaikuttaa paljon. Silloinkin iloa ja optimismia voi yrittää imeä lähikulttuurista.