Huippukuvaajan vinkit illan revontulimyrskyn tallentamiseen

Revontulimyrskyä odotellessa kannattaa perehtyä kameran käsisäätöihin. Kokenut kuvaaja Thomas Kast antaa arvot, joilla pääsee alkuun.

Kotimaa
Thomas Kastin revontulikuva
Thomas Kast

Revontulikuvaaja Thomas Kast muistuttaa, että kamera tarvitsee revontulikuvaukseen ennen kaikkea tukevan alustan.

– Loppujen lopuksi et tarvitse enempää kuin kameran ja jalustan, hän kertoo.

Hänkin aloitti vaatimattomasti pienellä pokkarilla ja vaappuvalla jalustalla.

– Kyllä silläkin sai kuvia.

Revontulia kuvattaessa kameran automatiikan saa unohtaa. Kuvattaessa pimeällä pitää säätää kolmea asiaa: aukkoa, valotusaikaa ja herkkyyttä. Valotusaika ja aukko on kokeiltava. Jostain kannattaa aloittaa.

– Kymmenen sekunnin valotusaika ja mahdollisimman iso aukko. Tällöin aukon f-arvo on pieni. Herkkyys voisi olla ISO 1600, arvioi Kast.

Jos kuva on liian tumma tai vaalea, säädetään arvoja ja kokeillaan uudelleen. Jos kuu on näkyvissä, on valoa enemmän. Jos kuuta ei näy, valotusaikaakin täytyy venyttää noin puoleen minuuttiin.

Täysikuusta on kulunut nyt vajaa viikko, joten keskiviikkoiltana voisi Kastin mukaan kokeilla valotusajaksi kymmenen – viitisentoista sekuntia.

Muista muistikortti ja vara-akut

Pakkasella kuvaaminen kysyy myös paljon virtaa.

– On hyvä ladata akut täyteen ja ottaa vara-akkuja mukaan. Muistakaa myös muistikortti kameraan. Muutama päivä sitten unohdin sen kotiin, ensimmäisen kerran, nauraa Thomas Kast.

Torstai-illalle odotetaan komeita revontulia. Parhaat kuvat syntyvät siellä, missä ei ole valosaastetta.

– Meren tai järven rannassa tai pellolla, missä on laaja näkymä. Pimeys on valttia, sanoo Kast.