Lemmikkinorppa nukkui kammarissa ja vietiin junalla Helsinkiin

Vielä 1930-luvulla saimaannorppia metsästettiin vapaasti, koska norppakanta oli hyvä. Pohjois-Karjalassa, Pyhäselän Nivassa, pidettiin 1930-luvun alkuvuosina jäältä pyydettyä kuuttia peräti lemmikkinäkin. Ihmisystävällistä norpanpoikasta ei raaskittu tappaa, vaan se jatkoi parin viikon kuluttua matkaa löytäjänsä Abel Martikaisen kanssa junakyydillä eläintarhaan Helsinkiin.

luonto
Ukko Aapeli  Hammaslahden asemalla lähdössä Helsinkiin viemään kuuttia eläintarhaan.
Ukko Aapeli Hammaslahden asemalla lähdössä Helsinkiin viemään kuuttia eläintarhaan.Martikaisten valokuvakokoelma

Pyhäselän Nivassa 1930-luvun alussa sattunut tapaus tuntuu tänä päivänä vähintäänkin erikoiselta. Ottihan tuolloin paikallinen asukas, Abel Martikainen (Ukko Aapeli) kotiinsa kevätjäiltä kiinnisaadun norpan poikasen, kuutin. Kuutti vietiin kotiin ja siitä tuli pariksi viikoksi talon lemmikkieläin, kertoo Ukko Aapelin pojanpoika Erkki Martikainen.

– Norppa kuljetettiin säkissä kotipihaan. Ihmisiin kiintynyt eläin oli lemmikkinä parisen viikkoa. Se ei halunnut olla eristettynä jonnekin tuvan eteiseen, vaan se vietti yönsä kammarissa ihmisten seurassa.

– Eteisessä oli norppaa varten puinen vesikorvo, jossa lemmikkiä välillä uitettiin. Norppa osasi itse laskeutua ulos rappuja pitkin. Sitä kuulemma käytettiin kevättulvaisissa pelto-ojissakin leikittämässä, kertoo Martikainen.

Ruuakseen kuutti sai kaloja, joita tuohon aikaan saatiin runsaasti viereisestä Pyhäselästä.

Lemmikkinorpasta kuitenkin luovuttiin parin viikon jälkeen ja se myytiin eläintarhaan Helsinkiin. Kuutin veivät pääkaupunkiin Erkki Martikaisen isovanhemmat, mutta vain isoisä, Ukko Aapeli ikuistettiin norpan kanssa valokuvaan Hammaslahden rautatieasemalla.

Kuvaa katsellessa näyttää siltä, että Ukolla on siinä vähän haikea ilme, kun hän on luopumassa lemmikistä.

Erkki Martikainen

– Kuvaa katsellessa näyttää siltä, että Ukolla on siinä vähän haikea ilme, kun hän on luopumassa lemmikistä, kuvailee Erkki.

Norpan elämä ei ehkä päättynyt Helsingissäkään, sillä tarinan mukaan se on saattanut viettää loppuelämänsä saksalaisessa eläintarhassa.

– Opettaja Saukkonen asui Suhmuran puolella Päivärinnan tilalla ja oli kolmekymmentäluvulla käynyt Berliinissä. Siellä oli ollut eläintarhassa kyltti, jossa oli kerrottu eläintarhan hylkeen olleen pyydetty Pyhäselästä.

Erkki Martikaisen mukaan voisi olla hyvin todennäköistä, että kyse on samasta norpasta, joka oli hänen tuolloin noin kymmenvuotiaan isänsä kodissa lemmikkinä.