Hallitus haluaa herättää keskustelua listavaaleista – koko vaalijärjestelmää pohditaan uusien maakuntavaalien takia

Uusien maakuntavaalien valmistelu on nostattanut esiin pohdinnat listavaaleista. Ruotsissa käytössä oleva listavaali on aiemmin Suomessa tyrmätty. Myös ehdokkaiden oikeus asettua ehdokkaaksi kaikissa vaaleissa aiotaan arvioida.

politiikka
Henkilö äänestykopissa.
Listavaalissa puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen ehdokaslistalla, jolloin niillä on merkittävä vaikutusvalta kärkiehdokkaiden läpimenon kannalta.Tiina Jutila / Yle

Hallitus on asettanut tiukan aikataulun uuden aluehallintouudistuksen läpimenolle. Poliittisen päätöksenteon toimivuutta ja vaalitapoja mietitään nyt pikavauhtia ministeriöissä, puoluetoimistoissa ja alueilla. Oikeusministeriössä on laadittu tausta-aineistoa, jota on jaettu puolueille luettavaksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) myöntää, että ajatus listavaalista on putkahtanut esiin valmistelussa. Hänen mielestään listavaali soveltuisi EU-vaaleihin, vaikka muissa vaaleissa äänestettäisiin jatkossakin suoraan henkilöä.

Ministeri Vehviläinen sanoo haluavansa avata keskustelun.

– Toivon, että lähiviikkoina tätä asiaa nyt pohditaan avoimelta pohjalta eikä oteta annettuna sitä, että henkilövaali on paras. Jos niin radikaali muutos tehdään vaalijärjestelmään, olisi hyvä, että kaikki vaalit olisivat samalla kertaa tarkastelussa. Pohdittaisiin sitä, mikä vaali nykyisistä vaaleistamme olisi soveltuvin listavaaliin vai onko mikään.

Vaalimallista päätöksiä helmikuussa

Asiasta ei ole tehty päätöksiä. Hallitus päättää lähikuukausina uusien maakuntavaltuustojen vaalitavasta ja käy samalla läpi myös muut vaalikäytännöt Suomessa. Maakuntavaalien vaalitapaa ei ole vielä ratkaistu. Talven aikana, ilmeisesti helmikuussa, hallituksen pitäisi päättää millä tavalla kokonaisuutta viedään eteenpäin.

Suomessa on käytössä henkilövaali. Puolueet asettavat ehdokkaat ja äänestäjä äänestää kaikissa vaaleissa suoraan ehdokasta. Eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi suhteellisen vaalitavan mukaan, presidentinvaalia lukuun ottamatta.

Listavaali on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Siinä puolueet asettavat ehdokkaat järjestykseen ehdokaslistalla. Ehdokkaat tulevat valituiksi valtaosin listan kärjestä puolueen menestyksen mukaan. Listavaalissa puolueilla on merkittävä vaikutusvalta kärkiehdokkaiden läpimenoon.

Vehviläinen säilyttäisi henkilövaalin kunta- ja eduskuntavaaleissa ja ottaisi sen käyttöön myös uusissa maakuntavaaleissa.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että henkilövaalijärjestelmä, joka meillä Suomessa on tälläkin hetkellä, voisi olla paras. Ajattelen sitä erityisesti kansanvallan kannalta.

Maakunnista uusi valtakeskittymä

Maakuntahallinnon myötä syntyy uusi valtakeskittymä ja hallinnon keskiporras. Merkittävää poliittista valtaa tulee käyttämään vaaleilla valittava maakuntavaltuusto sekä maakuntahallitus ja maakunnan virasto. Uuden valtakeskittymän takia pohditaan myös sitä, voiko sama poliitikko olla päättämässä kunnan, maakunnan ja valtakunnan asioista. Vehviläisen mielestä rajoituksia pitää ainakin miettiä.

– On aika iso kynnys Suomessa lähteä siihen, että ryhdyttäisiin rajoittamaan ihmisten osallistumisoikeutta. Sitä on ainakin tähän asti pidetty Suomessa pyhänä, että ihminen saa olla kaikissa vaaleissa ehdolla ja äänestäjät ratkaisevat, että ketä valitaan. Meidän pitää pohtia, haluammeko rajoittaa tätä osallistumisoikeutta, vaalikelpoisuutta.

Ensimmäiset maakuntavaalit 2018?

Tulevina kuukausina pitäisi päättää myös maakuntavaalien aikataulu. Uusia maakuntavaaleja ei ehditä järjestää kuntavaalien 2017 yhteydessä, joten jäljelle on jäänyt kaksi vaihtoehtoa. Joko ne pidetään erikseen 2017 syksyllä tai vuoden 2018 alussa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Presidentinvaalien mukana uudelle vaalitulokkaalle yritettäisiin saada hyvä näkyvyys ja korkea äänestysprosentti.

Myöhemmin maakuntavaalit tullaan järjestämään kuntavaalien yhteydessä.