Kiina, öljynhinnat ja korkopolitiikka maailmantalouden polttopisteessä vuonna 2016

Alkaneena vuonna jännitetään, miten Kiina selviää talouskasvunsa hidastumisesta, miten öljyn matalat maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat maailmantaloudessa ja miten Yhdysvaltain asteittain kiristyvä rahapolitiikka heijastuu muihin maihin.

talous
Brasilian Petrobras-yhtiön öljylautta merellä päivällä. Meri aaltoilee tummansinisenä, taivas on vaalea. Öljynporauslautan tornista nousee liekki, kun porauksen yhteydessä nousevaa kaasua poltetaan. Kaukana horisontissa näkyy kaksi alusta, mahdollisesti tankkereita.
Matalat öljynhinnat iskevät öljyntuottajamaiden talouksiin. Ylipäätään raaka-aineiden hinnanlasku ja Yhdysvaltain kiristyvä korkopolitiikka varjostavat kehittyvien talouksien näkymiä.Marcelo Sayao / EPA

Maailmantalouden arvioista vuodelle 2016 saa hakea optimismia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi lokakuussa, että maailmantalous kasvaisi tänä vuonna 3,6 prosenttia.

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on jo varoitellut, että vuodesta 2016 tulee pettymys.

– Näyttää siltä, että maailmantalouden kasvu kiihtyy ensi vuonna jonkin verran, mutta näyttää myös siltä, että se kehittyy hitaammin kuin aikaisemmin on arvioitu, tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta sanoo.

Suni listaa neljä kehityskulkua, joita on syytä seurata alkaneena vuonna: öljyn hintakehitys ja sen seuraukset, rahapolitiikan kehitys Yhdysvalloissa ja Euroopassa, Kiinan kasvun tulevaisuus ja siihen mahdollisesti liittyvät valuuttakurssitoimet ja maailmankaupan kehitys, joka on viime vuosina ollut yllättävän hidasta.

Vai tuleeko uusi globaali kriisi?

Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta on huolissaan uudesta globaalista rahoituskriisistä.

Patomäen mukaan maailmantalouden ongelmia on yritetty hoitaa syytämällä rahaa rahoitusmarkkinoille, mikä on nostanut pörssikursseja kestämättömälle tasolle.

– Tässä tilanteessa on hyvin mahdollista, että jo vuonna 2016 alkaa uusi globaali rahoitusmarkkinakriisi. Tämä pörssikurssien nousu ei ole kestävällä pohjalla, ja tästä käänteestä saatiin mahdollisesti jo ensimmäisiä merkkejä Kiinassa viime kesänä, Patomäki sanoo.

Kiina hermostuttaa

Vuonna 2015 Kiinan talouskasvu alkoi osoittaa takkuamisen merkkejä. Kesällä nähtiin jo paniikkia Kiinan pörsseissä.

Kiinan on odotettu kääntävän talouttaan vienti- ja investointivetoisesta mallista kohti kotimaista kulutusta suosivaa mallia. Rakennemuutos ei ole helppo temppu.

Tutkija Paavo Suni katsoo, että Kiina voi olla edelleen vakauttavakin voima maailmantaloudessa.

– Se on selvää, että Kiinan kasvu hidastuu mutta se, että siitä tulisi isoja ongelmia, se edellyttäisi, että se hidastuisi olennaisemmin. Nyt näyttäisi siltä, että siellä ehkä investoinnit olisivat käynnistymässä muun muassa poliittisten päätösten takia, mikä sitten tukisi kasvua.

Vihreätakkinen kiinalainen työläinen lastaa hiilibrikettejä. Koko kuvan laajuudelta kulkee suoria rivejä tummia suoriin riveihin kasattuja hiilibrikettejä.
Kiinan talouskasvun hidastuminen on vähentänyt raaka-aineiden kysyntää. Kansainvälisen energiajärjestön IAE:n joulukuisen raportin mukaan hiilen kysynnän kasvu on pysähtynyt ensi kertaa yli vuosikymmeneen.Mark / EPA

Raaka-ainetuottajat vaikeuksissa

Kiinan kysynnän heikkeneminen toisaalta heijastuu muihin kehittyviin talouksiin, joiden taloutta on aiemmin nostanut raaka-ainevienti Kiinaan.

Esimerkiksi Etelä-Amerikan talousveturina tunnettu Brasilia on viime aikoina kärsinyt pahoista talousvaikeuksista, jotka ovat korruptioskandaalien ohella syöneet pahoin presidentti Dilma Rousseffin kannatusta.

– Brasiliassa esimerkiksi vaikuttaa energianhinta mutta myös esimerkiksi rautamalmin hinta, joka on painunut hyvin rajusti erittäin matalalle tasolle, Paavo Suni sanoo.

– Samoin on useissa muissa erityisesti raaka-aineita tuottavissa maissa. Kiina on siellä se perimmäinen syy, minkä takia ne ovat ongelmissa.

Pitkä rivi keltamustia sadonkorjuukoneita ajaa pitkin peltoa korjaten soijasatoa.
Brasilia on yksi maailmantalouden hidastumisesta kärsivistä nousevista talouksista. Brasilian talouden odotettiin supistuvan 3 prosenttia vuonna 2015 ja laskusuunta todennäköisesti jatkuu alkaneenakin vuonna.Sebastiao Moreira / EPA

Kokonaiskysynnän heikkous hidastaa

Professori Heikki Patomäki kytkisi Kiinan vaikeudet myös Yhdysvaltain ja Euroopan kehitykseen.

– Esimerkiksi Euroopan unioni on tärkeä vientimarkkina Kiinalle, ja yksi syy Kiinan huonoon talouskehitykseen on se talouspolitiikka, jota Euroopan unionissa on noudatettu, joka on perimmiltään taloutta supistavaa politiikkaa, Patomäki sanoo.

– Kun kukaan ei pidä huolta kokonaiskysynnästä se on huono asia maailmantalouden kaikille osapuolille, niin kehittyville talouksille, Kiinalle, Yhdysvalloille kuin Euroopan unionillekin.

Halpa öljy kohentaa ostovoimaa...

Öljynhintojen jyrkkä lasku on ollut merkittävä kehityskulku vuonna 2015, eikä käännettä ole näkyvissä. Öljyntuottajamailla ei näytä olevan poliittista tahtoa leikata tuotantoa hintojen nostamiseksi.

Halpa öljy kohentaa ostovoimaa länsimaissa. Toisaalta Suomen kannalta naapurimaan Venäjän öljytulojen heikkeneminen tietenkin tarkoittaa, että Venäjän viennistä ei ole odotettavissa merkittävää vetoapua.

...mutta lisää poliittisia riskejä

Matalat öljynhinnat iskevät pahoin öljyntuottajamaihin, joista monet ovat erittäin epävakaita valtioita. Hallinnot ovat pitäneet kansalaisia tyytyväisinä öljytuloja käyttämällä.

Nyt tulojen vähentyminen on pakottaa jopa vauraan Saudi-Arabian leikkaamaan julkisia menojaan.

Kansalaisten elintason lasku voi helposti aiheuttaaöljyntuottajamaissa poliittista epävakautta, mikä taas voi aiheuttaa häiriöitä öljyntuotantoon.

Ilotulitusta Kremlin yllä Moskovassa. Kuva on otettu Moskovajoelta Kremliin päin. Moskovajoella kulkee kaksi alusta.
Matalat öljynhinnat painavat Venäjän taloutta myös vuonna 2016.Maxim Shipenkov / EPA

Dollari vahvistunee, vientietua euromaille

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin joulukuinen päätös nostaa ohjauskorkoaan päätti pitkän jännittämisen siitä, milloin Yhdysvallat muuttaa korkopolitiikkansa suuntaa.

Korkopolitiikan kiristäminen todennäköisesti vahvistaa dollaria suhteessa euroon.

– Kun Euroopassa ollaan vielä elvyttävillä linjoilla, sen pitäisi merkitä sitä, että euro halpenee, mikä parantaa meidän tilannettamme muun muassa viennin kautta, Etlan tutkija Paavo Suni arvioi.

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven hallituksen keltainen vaakunakuvio lattiassa. Sinetin reunalla lukee versaaleilla: Board of Governors. The Federal Reserve System. Keskellä on kuva kotkasta, joka istuu Yhdysvaltain lipun koristaman vaakunakilven päällä.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti 16. joulukuuta ohjauskorkoaan ensi kertaa sitten rahoituskriisin puhkeamisen.Michael Reynolds / EPA

Vahva dollari iskee kehittyviin talouksiin

Toisaalta kehittyville talouksille Yhdysvaltain kiristyvä rahapolitiikka voi olla myrkkyä.

– Nämä kehittyvät maat ovat hyvin suurelta osin dollarisidonnaisia maita, niillä on velat dollareissa ja valuutat saattavat siinä liikkua ja joka tapauksessa velkakustannukset nousta. Siitä voi tulla hyvinkin suuria ongelmia, Paavo Suni sanoo.

Joko euroalue vakautui?

Vuonna 2015 Kreikan velkakriisistä käytiin vielä ankaraa poliittista kamppailua. Etlan tutkija Paavo Suni arvioi, että euroalueen tilanne näyttäisi olevan vakiintumassa ja kohenemassa.

– Euroalue on kasvanut neljänneksittäin kymmenen neljännestä peräkkäin, mutta kasvu on ollut tavattoman hidasta, Suni toteaa.

Suni näkee kuitenkin merkkejä kasvun paranemisesta.

– Euron dollarikurssi esimerkiksi on nyt suhteellisen kohtuullisella tasolla ja rahapolitiikassa jatketaan elvytystä aika voimakkaasti tuolla epäkonventionaalisella puolella ja korotkin ovat nollan tuntumassa. Öljyn hinta kyllä tukee aika vahvasti euroalueen talouksia, sieltä tulee ostovoimaa lisäävää voimaa, joka sitten tukisi kasvua.

Euroalueen riskienhallintamekanismitkin ovat Sunin mukaan jo sen verran kehittyneet, että kriisit kyetään eristämään.

Mielenosoitusta. Etualalla mustaan nahkatakkiin pukeutunut parrakas mies mustissa silmälaseissa puhuu megafonin mikrofoniin. Taustalla joukko mielenosoittajia kantaa plakaattia, jossa on kreikankielistä kirjoitusta.
Talouskurin vastainen protesti Ateenassa joulukuussa 2015. Kreikan vasemmistojohtoinen hallitus taipui velkaohjelman vaatimuksiin.Yannis Kolesidis / EPA

Vai onko politiikka ollut väärää?

Professori Heikki Patomäki puolestaan suhtautuu erittäin kriittisesti Euroopan unionissa harjoitettuun talouspolitiikkaan.

– Kokonaisuuden tasolla Euroopan unionin vienti vetää, siinä on jonkin verran ylijäämääkin, mutta niin kuin nähdään, se ei ole auttanut tätä kokonaistaloutta kovinkaan paljon, Patomäki sanoo.

– Tämä hienoinen kasvu, mitä Euroopassa on ollut, ei ole paljoakaan onnistunut vähentämään työttömyyttä.

Maailmankaupan kasvu hyytyi

Maailmantalous on kompuroinut vuosien 2007–2009 kriisin jälkeen. Esimerkiksi maailmankaupan kasvu on hidastunut. Paljon on pohdittu sitä, onko kyse suhdannesyklistä vai rakenteellisesta ongelmasta.

Onpa esitetty epäilyksiä, että talouden globalisaatio olisi hidastumassa.

– Näyttäisi, että siinä on iso rakennekomponentti joka tapauksessa, Etlan tutkija Paavo Suni sanoo.

Mikä käynnistäisi uuden nousun?

Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki pitää keskeisenä ongelmana, että maailmantaloudesta edelleenkin puuttuvat sellaiset yhteiset instituutiot, jotka voisivat huolehtia kokonaiskysynnästä ja tasoittaa maailmantalouden epätasapainoa.

Nyt maailman maat kilvoittelevat vientimarkkinoista painamalla palkkoja alas ja leikkaamalla julkista sektoriaan, mikä puolestaan supistaa kysyntää. Patomäki muistuttaa, että yhden maan vaihtotaseen ylijäämä on toisen maan alijäämä.

– On hyvin vaikea nähdä, mistä se talouskasvu voisi lähteä liikkeelle, kun kaikissa maissa noudatetaan samaa politiikkaa. Meillä ei ole koordinoitua maailmantalouden laajuista hallintamekanismia, joka pystyisi ylittämään yksittäisten toimijoiden ristiriitaisen toiminnan.