Alkuainetaulukko valmistui, ainakin väliaikaisesti

Tutkijat ovat onnistuneet löytämään alkuainetaulukon tällä hetkellä tiedossa olevat puuttuvat alkuaineet. Seuraavaksi selvitetään, löytyykö taulukkoon uusia rivejä.

Kotimaa
Koulukirjoja pinossa.
Uudet löydökset laittavat kemian oppikirjat uusiksi.Petri Lassheikki / Yle

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs rivi on nyt valmis. Venäläis-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä löysi numerot 115, 117 ja 118. Kunnian alkuaineen 113 löytämisestä sai puolestaan japanilainen tutkijaryhmä. Tutkimustulokset vahvisti kemian kansainvälinen kattojärjestö IUPAC.

Löydetyt alkuaineet ovat raskaita, radioaktiivisia, keinotekoisia ja lyhytikäisiä. Minkäänlaista käyttökohdetta niille ei ole vielä keksitty. Aiemmin radioaktiivisia aineita on käytetty muun muassa energiantuotantoon. Nyt löydettyjen aineiden haasteena on niiden lyhytikäisyys.

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun professori Tanja Kallion mukaan löydökset osoittavat, että ihminen kykenee tekemään puuttuvia alkuaineita. Merkittävää on, että niiden ominaisuudet vastaavat odotuksia.

– Jaksollisessa järjestelmässä ominaisuudet muuttuvat systemaattisesti ja järjestelmällisesti. Löydetyt alkuaineet sopivat vallalla oleviin teorioihin, Kallio kertoo.

Taulukko jatkanee laajentumistaan

Uudet alkuaineet saivat ensialkuun väliaikaiset nimet. Tällä hetkellä ne tunnetaan nimillä ununtrium (Uut 113), ununpentium (Uup 115), ununseptium (Uus 117) ja ununoctium (Uuo 118). Tutkijaryhmiin kuuluvat tiedemiehet saavat kuitenkin keksiä niille uudet nimet, yhteisesti sovittujen perinteiden mukaan.

Nimet voivat liittyä esimerkiksi siihen maahan tai alueeseen, jossa ne löydettiin. Nimi voi kuvata myös aineen ominaisuuksia tai saada nimensä tieteentekijän mukaan. Kun kattojärjestö IUPAC on hyväksynyt ehdotukset, päivitetään ne järjestelmään.

Vaikka jaksollinen järjestelmä näyttää nyt valmiilta, uskotaan sen vielä olevan kesken. Toistaiseksi puuttuvan kahdeksannen rivin oletetaan sisältävän entistä raskaampia aineita.

– Löytyisikö sieltä pysyviä alkuaineyhdistelmiä? Niillä olisi suurempaa käytännön merkitystä, professori Kallio pohtii.