Vihreälle kullalle oma tehdas Kainuuseen? Puuta riittää, mutta lopputuotteita ei vielä tiedetä

Suomen metsäteollisuuden uusi tuleminen koskettaa myös Kainuuta, sillä metsämaakuntaan suunnitellaan uudenlaista biotuotetehdasta. Vielä ei tosin kerrota mitä siinä valmistettaisiin.

talous
Puiden kaatoa.
Kare Lehtonen / Yle

Kainuuseen perustetaan kehitysyhtiö suunnittelemaan uutta biotuotetehdasta. Kainuun liitto ja oululainen NC Capital Partners perustavat yhtiön, jonka tehtävä on saada Kainuun metsien ylimääräinen kasvu jalostettua.

Yhtiön suunnitelmat perustuvat 2,5 miljoonan kuution puunkäyttöön. Kehitysyhtiön hallituksen varapuheenjohtajaksi valittu Hannu Heikkinen sanoo, että suunnitelma perustuu Kainuun maakunnasta saatavaan puun hakkuusäästöjen ja muun puupohjaisen materiaalin käyttöön.

– Muiden metsäteollisuushankkeiden kanssa ei lähdetä kilpailemaan puunhankinnasta. Mitään ei lasketa venäläisen puun varaan, vaikka mahdollisuuksia tuontiin olisikin. Lisäksi osa puunkäytöstä perustuu sahateollisuudelta saatavaan hakkeeseen.

Sanotaan näin, että tuotekonsepti voi olla sellainen, että siinä useampi taho hyötyy toisistaan.

Timo Korhonen

Kainuun liitto rahoittaa yhtiötä alkuun 200 000 eurolla. Myöhemmin panos on tarkoitus kaksinkertaistaa. Rahoitus on osakaslainaa, eli rahat on myöhemmin mahdollisuus saada takaisin, jos yhtiön tarina osoittautuu menestykseksi. NC Capital Partners on oululaisyhtiö NISClusterin (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa perustettu tytäryhtiö, joka tuo kehitysyhtiöön pitkäaikaista metsäteollisuusosaamista ja asiantuntemusta.

Kehitysyhtiöllä on jo nimiehdotelma, mutta sitä ei vielä julkisteta. Heikkisen mukaan nimi ja kotipaikka julkistetaan, kun yhtiön rekisteröintimuodollisuudet on saatu tehtyä.

– Odotetaan sen verran, että patentti- ja rekisterihallitus katsoo, että nimi- ja muut asiat ovat kunnossa.

400 000 euroa ei riitä alkua pidemmälle

Suurteollisuushankkeen alkupääomaksi 400 000 euroa kuulostaa pieneltä ja onkin sitä, sanoo Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen.

Mitään ei lasketa venäläisen puun varaan, vaikka mahdollisuuksia tuontiin olisikin.

Hannu Heikkinen

– Erilaisiin selvityksiin menee yhteensä useita miljoonia euroa. Rahaa kuluu sijoituspaikkaselvityksiin, mahdolliseen YVA-selvitykseen, rahoitusselvityksiin ja sijoittajien hakemiseen. Nyt perustetun yhtiön tehtävä on hakea näihin selvityksiin lisärahoitusta.

Kehitysyhtiö selvittää kainuulaisten metsäteollisuustoimijoiden mielenkiinnon hankkeen edistämiseksi. Rahoitustakin haetaan metsäketjun eri osapuolilta, sanoo Korhonen.

– Sahoilta ja muilta yrityksiltä, mukaan lukien metsänomistajat.

Mitä valmistetaan?

Biotuotetehtaan lopputuotteet ovat vielä suunnittelun alla. Kainuussa tehtiin syksyllä esiselvitys eri tuotekonsepteista ja niistä löydettiin Korhosen mukaan useampiakin todennäköisesti kannattavia yhdistelmiä.

Sanotaan näin, että tuotekonsepti voi olla sellainen, että siinä useampi taho hyötyy toisistaan.

Timo Korhonen

Selvityksen kaikki lopputulokset eivät ole vielä julkisia, eikä Korhonenkaan niitä juuri enempää aukaise.

– Siinä mentäisiin jo yrityssalaisuuksien puolelle. Sanotaan näin, että tuotekonsepti voi olla sellainen, että siinä useampi taho hyötyy toisistaan.

Syksyllä julkistetussa esiselvityksessä (siirryt toiseen palveluun) jatkoon selvisi kaksi vaihtoehtoa. Valkaisematonta selluloosaa valmistavan tehtaan jatkotuotteita olisivat muun muassa kartonki ja komposiitit, sulfaattiselluloosatehtaan jatkotuotteina nähtiin muun muassa tekstiilikuidut.

Mahdollisia sijoituspaikkoja tehtaalle esiselvitys löysi Kajaanin Parkinniemestä, Suomussalmen Pesiöltä ja Paltamosta Autioniemestä sekä Ensilä-Pynnölänlahdelta.

Perustettavan yhtiön hallitukseen tulee neljä paikkaa, joista kahden mandaatti on Kainuun liitolla. Tulevan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Eero Suutari ja varapuheenjohtajaksi Kainuun liiton suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen.

Korjaus 5.1.2016 klo 13.06: Korjattu Hannu Heikkisen ensimmäisestä sitaatista, että osa puunkäytöstä perustuu sahateollisuudelta saatavaan hakkeeseen. Aiemmin jutussa sanottiin, että osa puunkäytöstä perustuu sahanpuruun, mikä ei pidä paikkaansa.