Maailman suosituin näytelmäkirjailija on voimissaan – 400 vuotta kuolemansa jälkeen

William Shakespearen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 400 vuotta. Maailman merkittävimmän näytelmäkirjailijan tekstejä esitetään jatkuvasti maailman teattereissa. Kysyimme kolmelta kulttuurivaikuttajalta, miksi Shakespeare on yhä niin suosittu.

kulttuuri
Osa mutokuvasta, joka esittää röyhelökauluksista miestä.
Shakespeare Birthplace Trustin esittelemä maalaus, jonka uskotaan olevan Shakespearen muotokuva.BBC

Maailman teatterilavoilla pyörii tälläkin hetkellä useita William Shakespearen näytelmiä. 400 vuotta kuolemansa jälkeen Shakespeare on yhä yksi suosituimmista näytelmäkirjailijoista. Hän kirjoitti kaikkiaan 38 näytelmää sekä sonetteja ja runoja. Tunnetuimmat näytelmät _Romeo ja Julia _sekä Hamlet lienevät kaikille tuttuja.

Teatteri oli Shakespearen aikaan suosittua kansanhuvia, ei suinkaan yläluokan harrastus. Shakespeare aloitti kirjoittamalla komedioita, mutta varsin pian hänestä kehittyi taitava tragediakirjailija. Aiheet hän ammensi lähinnä historiasta. Merkittävintä Shakespearessa on kuitenkin kieli. Sen haastavuutta ja kauneutta ylistävät niin näyttelijä, suomentaja kuin kustannustoimittajakin.

Esko Salminen: Näyttelijältä Shakespeare vaatii äärimmäistä tarkkuutta

Pitkän uran tehnyt näyttelijä Esko Salminen on uransa aikana ollut mukana lukemattomissa Shakespearen näytelmissä. Jo opiskelijapoikana hän oli pienissä sivurooleissa, kun päärooleissa nähtiin aikansa tähdet Jussi Jurkka ja Martti Katajisto. Viimeisin Salmisen Shakespeare-rooli on _Kuningas Lear _Kansallisteatterissa kymmenisen vuotta sitten.

– Suomalaiseksi näyttelijäksi olen saanut tehdä paljon Shakespearen näytelmiä. Mieleenpainuvimpia ovat olleet Othello ja Macbeth. Mutta Shakespeare on kyllä hyvin vaativa kirjailija. Näyttelijälle tekstit ovat kuin valtavia vuoria, joille yrittää kiivetä, myöntää Salminen.

Repliikkien opettelu vaatii paljon työtä, koska Shakespearen teksti on runollista ja tiivistä.

– Voisi sanoa, että vuorosanojen opettelu on melkeinpä tuskallista. Vaatii paljon toistoa, jotta teksti pääsee vapautuneeseen tilaan. Ja ennen kaikkea tarkkuutta, sitä ne vaativat!

Salminen toivoo, että klassikkonäytelmiä tehtäisiin enemmän maamme teattereissa.

– Esimerkiksi Shakespearen näytelmät kestävät aikaa, ovathan ne neron kirjoittamia. Useassa näytelmässä on kyse vallasta ja sen käytöstä. Kun katselee nykyistä maailmanmenoa, ei mielestäni vaatisi paljon vaivaa tuoda näytelmät nykypäivään.

Kersti Juva: Suomentajalle Shakespearen kieli on mahdotonta

Palkittu ja kokenut suomentaja Kersti Juva oli mukana Shakespearen näytelmien uudelleensuomennoshankkeessa, joka saatiin päätökseen reilut pari vuotta sitten. Juva suomensi kaksi näytelmää: Windsorin iloiset rouvat ja Paljon melua tyhjästä. Juva muistelee Shakespearen kääntämistä kauhunsekaisella lämmöllä.

– Shakespearen suomentaminen nykykielelle on mahdottoman vaikeaa! Siinä täytyi tehdä isoja ratkaisuja. Miten kääntää sanaleikit ja vitsit, joita edes englanninkieliset eivät enää ymmärrä? Shakespearen kieli on herkullista, mutta monimutkaista. Vaatii aika paljon uudelleenkirjoittamista, että siitä tulee ymmärrettävää.

Haastetta toi etenkin runomitta. Juvan mukaan Shakespearen kieli on niin kaunista, että hän halusi säilyttää mitan.

– Suurin työ oli saada kieli soimaan. Runomitta tekee Shakespearen tekstistä äärimmäisen tiheää. Siinä on päällekkäisyyksiä ja sisäkkäisyyksiä kerrakseen.

Vaikka Shakespearen näytelmien aiheet ovat hyvin historiallisia, ilmaisu ja kieli ovat niin kutkuttavia, että se toimii 400 vuoden jälkeenkin.

– Shakespearen näytelmät aukeavat moneen suuntaan. Lisäksi teksti on niin rehellistä. Se ei ole pönäkkää tai hienostelevaa, vaan melkeinpä raadollista, Juva summaa.

Kirjoja pöydällä.
William Shakespearen tuotantoa suomeksi käännettynä.Yle

Alice Martin: Kustannustoimittaja ihailee Shakespearen psykologista silmää

Kustannustoimittaja Alice Martinille Shakespeare oli melkeinpä työtoveri kymmenen vuoden ajan, kun WSOY teki jättimäisen urakan ja suomennutti uudelleen Shakespearen näytelmät. Martinilla on lämmin suhde Shakespeareen muutenkin, sillä hän vetää Shakespeare-lukupiiriä ja seuraa tarkasti mestarin tekstien elämää maailman näyttämöillä.

– Shakespeare rakensi henkilöhahmonsa taitavalla psykologisella silmällä. Siksi ne ovat yhä tänäkin päivänä niin uskottavia. Hänen hahmonsa eivät ole mustavalkoisia, vaan niissä on aina useita ulottuvuuksia. Näytelmien juonenkäänteitä hän ei juuri kehitellyt omasta päästään, vaan otti ne suoraan historiasta tai antiikin tarinoista. Mutta henkilöhahmojen kuvaajana Shakespeare oli mestari, hehkuttaa Shakespearen näytelmäteksteihin perehtynyt Martin.

William Shakespeare oli merkittävä hahmo jo eläessään, eikä hänen merkitystään englannin kielelle voi vähätellä. Shakespeare keksi tuhansia sanoja ja ilmauksia ja muutenkin uudisti kieltä. Myös nykyisenkaltaisesta teatteri-ilmaisusta on kiittäminen Shakespearea, sanoo Alice Martin.

– Hän eli taitekohdassa, jolloin teatteri eli murroskautta. Shakespeare oli selkeästi uudistamassa teatteria ja pyrki eroon vanhasta. Siitä alkoi moderni teatteri, sellaisena kuin me sen tunnemme.

Globe to Globe Hamlet -näytelmän harjoitukset huhtikuussa 2014.
Globe to Globe Hamlet -näytelmän harjoitukset Lontoon Globe-teatterissa huhtikuussa 2014.EPA/FACUNDO ARRIZABALAGA

Suomessa Shakespearen juhlinta ei näy

Maailmalla, ja etenkin Iso-Britanniassa, Shakespearen juhlinta on näyttävää. Parhaat näyttämötulkinnat Shakespearen teksteistä tehdään perinteisesti Britanniassa ja siellä ohjelmisto pursuaa kansalliskirjailijan näytelmiä etenkin tänä vuonna. Erityisesti Shakespearen kotikaupungista Stratford-upon-Avonista, missä juhlavuodesta otetaan kaikki irti.

Suomessa Shakespearen juhlinta on vaisua. Savonlinnan oopperajuhlilla juhlavuosi on huomattu ja Olavinlinnassa nähdään useampi Shakespearen tekstiin pohjaava ooppera. Mutta teatterien ohjelmistoissa Shakespearen näytelmiä ei näy ainakaan kevään ensi-illoissa.

– Suomessa klassinen ohjelmisto on jäänyt paitsioon. Sidos maailmankirjallisuuden klassikkonäytelmiin näyttää kadonneen, sanoo Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori.

Myös teatterien vaikea taloustilanne toppuuttelee klassikoihin tarttumista.

– Suomessa klassikko on riski. Etenkin Shakespearen näytelmät ovat usein suuria produktioita, joten niitä harkitaan tarkasti. Teatterit joutuvat pelaamaan nykyään varman päälle, Helavuori huokaa.