KRP:n tutkinnanjohtaja: Suomessa ei suunniteltu vastaavaa kuin Kölnissä

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren kertoo, että uusien tietojen valossa ei ole syytä epäillä, että Suomessa olisi suunniteltu uudenvuodenaatoksi vastaavaa toimintaa kuin Saksan Kölnissä.

turvapaikanhakijat
Thomas Elfgren
Thomas ElfgrenYle

Kirkkonummella Aavarannan vastaanottokeskuksessa tehtyjen pidätysten esitutkinnasta vastaava KRP:n rikosylikomisario rauhoittelee julkisuudessa käytävää keskustelua Helsingin uudenvuodenaaton turvallisuusuhasta.

Helsingin poliisi ja muun muassa sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ovat kertoneet, että Helsingissä epäiltiin alustavasti Kölnin kaltaista toimintaa. Kölnissä jopa tuhat pieniin ryhmiin jakautunutta ulkomaalaistaustaista miestä ahdisteli naisia ja ryösti heiltä tavaroita uudenvuodenaattona.

Helsingin poliisin epäilyt liittyivät Kirkkonummella vastaaottokeskuksessa uudenvuodenaattona tehtyihin turvapaikanhakijoiden pidätyksiin. Nykyisten tietojen valossa tilanne ei kuitenkaan ollut niin vakava kuin alustavasti uskottiin.

– Esitutkinnassa ei ole käynyt ilmi mitään sellaista, joka antaisi aiheen uskoa nyt näin jälkikäteen, että Suomessa olisi suunniteltu samanlaista laajamittaista tapahtumaa kuin Kölnissä, Elfgren toteaa.

Poliisi toimi järjestyksen turvaamiseksi

Poliisi pidätti uudenvuodenaattona kuusi miestä Aavarannan vastaanottokeskuksessa epäiltynä rikoksiin kehottamisesta, mutta miehet vapautettiin muutaman päivän päästä. Poliisi toimi pidätyksissä ja uuden vuoden varautumisessa sen hetkisten tietojen mukaan.

– Sen pystyn toteamaan, että poliisi on toiminut alkutietojen perusteella tavalla, joka on tähdännyt yleisen järjestyksen ylläpitämiseen. Sen jälkeen asia on siirtynyt esitutkintaan. Jokainen poliisiyksikkö voi osaltaan kertoa, mitä heidän alueellaan on tapahtunut uudenvuodenaattona, Elfgren kertoo.

KRP on Saksan viranomaisten kanssa yhteistyössä sen selvittämiseksi, onko Aavarannan epäillyillä yhteyksiä Saksaan. Elfgrenin mukaan tällä hetkellä sellaisia tietoja ei ole. Elfgrenin mukaan esitutkinnassa on selvinnyt runsaasti lisätietoja, mutta tutkinnan ollessa kesken, niistä ei voi vielä kertoa.

– Esitutkinnan objektiivisuus edellyttää, että asiaa ei käsitellä julkisuudessa. Muut viranomaiset voivat puhua asioista julkisuudessa omasta näkökulmastaan, jos siihen on tarvetta. Tiedot tulevat julkisuuteen, kun asia siirtyy syyttäjälle tai esitutkinta loppuu.