SAK: Irtisanomisten määrä vakiintunut korkealle tasolle

EK ei odota nopeaa muutosta parempaan työmarkkinoilla. SAK:n mielestä hallituksen koulutusleikkaukset hankaloittavat rakennemuutoksesta selviytymistä. Osinkokeväästä puolestaan odotetaan erinomaista.

talous
Rakennusmies kantaa lautaa työmaalla
Yle

Viime vuosi oli jälleen synkkä Suomen työmarkkinoilla. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n mukaan Suomessa sai viime vuonna potkut lähes 12 000 työntekijää.

Todellisuudessa luku on vielä selvästi tätä suurempi. SAK on kerännyt tilastot medialähteistä. Monet pienet yt-neuvottelut ja irtisanomiset jäävät vaillle mediahuomiota. Toisaalta talouteen syntyy myös koko ajan uusia työpaikkoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli marraskuun 2015 lopulla 342 000 työtöntä työnhakijaa.

Vuonnna 2015 potkujen määrä kuitenkin väheni noin viidellä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Syytä iloon ei kuitenkaan ole, sanoo SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta.

– Ei tässä tyytyväinen voi olla. Irtisanomiset ovat vakiintuneet Suomessa korkealle tasolle. Yli 10 000 irtisanomista vuodessa on valtava määrä, Kaukoranta sanoo.

SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta.SAK

Synkkää, sumuista, harmaata...

Suomen taloudessa on takana jo useampi heikko vuosi. Tämä näkyy irtisanottujen määrässä ja heikkona työllisyyskehityksenä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jussi Mustosen mielestä taloudessa ja työmarkkinoilla mennään tällä hetkellä "sivuliulla eteenpäin".

– Mitään suurta romahdusta ei ole tapahtunut, mutta toisaalta talous ei ole myöskään kääntynyt parempaan suuntaan. Silloin irtisanomisissa edetään suurin piirtein samanlaisella tahdilla kuin edellisinä vuosina.

Kysymykseen siitä, onko joillakin talouden aloilla valoisia näkymiä, Mustonen vastaa "eipä juuri".

– Yleiskuva on sumuisen harmaan ja synkän välimaastossa. Mitään olennaista muutosta parempaan ei ole näköpiirissä. Ehkä paras toive on, että siihen maailmantaloudessa olevaan orastavaan kasvuun päästäisiin kiinni, Mustonen sanoo.

SAK:n mielestä nykyisessä työllisyystilanteessa hallituksen tekemät leikkaukset koulutukseen ja esimerkiksi työttömyysturvaan ovat myrkkyä.

– Rakennemuutoksessa kouluttautuminen ja tarvittaessa ammatinvaihto olisi yksi ratkaisu. Tähän yhtälöön hallituksen koulutusleikkaukset sopivat erittäin huonosti. Hallituksen koulutusleikkaukset näkyvät yt-tilastoissakin. Siellä on yli puolitoista tuhatta työpaikkaa vaakalaudalla, Kaukoranta sanoo.

Kaukoranta vetoaakin yrityksiin, että ne irtisanoisivat vasta äärimmäisessä pakkotilanteessa. Suomessa yrityksille irtisanomisista aiheutuvat kustannukset ovat selvästi pienempiä kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Onko siis Suomessa irtisanominen liian halpaa, EK:n johtaja Jussi Mustonen?

– Suomalainen käytäntö poikkeaa keskieurooppalaisesta, ja irtisanomiskustannukset ovat vielä kohtuullisia. Kaikkein kalleimmaksi tulee kuitenkin tilanne, jossa irtisanotaan ihmisiä ja tapahtuukin käänne parempaan, mikä lisää työvoiman tarvetta. Uusien ihmisten palkkaaminen ja kouluttaminen on hyvin kallista. Sen takia uskon, että yritykset pitävät työvoimasta kiinni mahdollisimman kauan, Mustonen sanoo.

Jussi Mustonen
EK:n johtaja Jussi Mustonen.Yle

Osinkokeväästä tulossa erinomainen

Pörssiyhtiöiden osingonmaksukykyä surkea taloustilanne ja jatkuvat yt-neuvottelut eivät näytä heikentävän. Helsingin pörssin yhtiöt maksoivat keväällä 2015 osinkoja yli kymmenen miljardia euroja.

Tänä keväänä osinkopotin arvioidaan kasvavan vielä tästä. EK:n johtaja Jussi Mustonen ei näe ristiriitaa avokätisen osingonmaksun ja Suomen heikon taloustilanteen välillä.

– Kotimaisten, mutta kansainvälisesti toimivien yritysten suurimmat voittovarat kertyvät muista maista (kuin Suomesta). Osingonmaksu on korvausta siitä, että joku ottaa riskiä ja sijoittaa yritystoimintaan, ja ikään kuin vaatii siitä korkoa, että toimintaa voi jatkaa myös tulevaisuudessa, Mustonen sanoo.