Asiantuntijat uskovat älyyn ja yksinkertaisuuteen: Tutustu vuoden kuntoilumuotiin

Liikunnassa pinnalla ovat monet perinteiset lajit nykyteknologialla höystettynä. Saliyrittäjän mukaan trendeissä näkyy kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin korostaminen. Samalla ulkonäkökeskeinen treenaus vähenee.

Kotimaa
Mies harjoittelee käsilläseisontaa seinää vasten.
Käsilläseisontaa harjoitellaan asteittain: ensin nostamalla jalat vaikka penkin päälle ja tämän jälkeen seinälle.Antti Kolppo / Yle

Yhdysvaltalainen American College of Sports Medicine (ACSM) lähettää vuosittain kyselyn alan trendeistä tuhansille kuntoilun ja hyvinvoinnin ammattilaisille. Tuloksena on katsaus siihen, mikä saa ihmiset liikkumaan – ja alan yrittäjät rikastumaan. Tässä poimintoja vuoden 2016 kuntoilumuodista kotimaisten asiantuntijoiden kommentein.

1. Älylaitteet

Moneen joululahjapakettiin kääräistiin Suomessakin aktiivisuusranneke. Ranneke mittaa esimerkiksi askeleita, kuljettua matkaa ja poltettuja kaloreita.

Lähes kolme tuhatta ACSM:n kyselyyn vastannutta nostivat mukana kulkevat älylaitteet yksituumaisesti ja ensimmäistä kertaa kuntoilutrendien sijalle numero 1. Suosittuja ovat näin myös liikuntaan kehitellyt älypuhelinsovellukset (sijalla 17) sekä tulosten mittaus (sijalla 20).

Kempeleessä päämajaa pitävä Polar toi aktiivisuusrannekkeet koulumaailmaan jo 2000-luvun alussa, kuluttajille niitä on markkinoitu parin vuoden ajan. Yhtiön liikevaihto on tuntuvassa kasvussa, mutta markkinointipäällikkö Katja Mälkki ei kerro, kuinka paljon tästä on rannekkeiden ansiota. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 Polarin bisnes kasvoi kolmanneksella ja voittoa tuli nollatuloksen sijaan lähes viidennes.

Voi tosin olla, että ennustus älylaitteiden voittokulusta menee pieleen. Urheiluosaston päällikkö Juho Nurminen kertoo, että joulun alla aktiivisuusrannekkeita myytiin Helsingin Stockmannilla vain puolet siitä, mitä edellisenä vuonna. Tuolloin tuotteet olivat vasta tulleet markkinoille.

Älylaitteiden vastapainoksi ACSM:n listalle on noussut varsin yksinkertainen härpäke: hierontarulla. Myös pilatesrullana tunnettu pötkylä auttaa kehonhuollossa muun muassa lihasten hieronnassa ja venyttämisessä. Rullat ovat trendilistan sijalla 16.

2. Kehon omalla painolla harjoittelu

Kehonpainoharjoittelu (body weight training) keikkuu ACSM:n listan kärjessä jo kolmatta vuotta. Osa kuntoilumuodon viehätyksestä piilee sen luonnollisuudessa, arvelee helsinkiläisen Movement Centerin saliyrittäjä ja valmentaja Nora Yrjölä. Yhtenä esikuvana hän mainitsee Suomessakin vierailleen israelilaisen "kehonpainogurun" Ido Portalin.

– Ido on hyvin luonnollisesti liikkuva. Hän tutkii, miten ennen on liikuttu, miten eläimet liikkuvat, hän kiipeilee, hyppii, juoksee.

Kuntosaliyrittäjä Nora Yrjölä
Nora Yrjölä on entinen kilpauimari. Kehitystyön alla on kuntoilumuoto, joka yhdistää uintia kehonpainoharjoitteluun. Mallia siihen on otettu Yhdysvalloista.Antti Kolppo / Yle

Nimensä mukaisesti kehonpainoharjoittelu tarkoittaa treeniä, jossa ei käytetä muita vastuksia kuin omaa kehoa. Laji pitää siis sisällään valtavasti uusia ja vanhoja kuntoilumuotoja. Movement Centerissä lajikirjoon kuuluu muun muassa käsilläseisonta. Juuri akrobaattinen kehonpainoharjoittelu kasvattaa nyt suosiotaan.

3. Jooga

Yhdysvaltalaistutkimus tekee eron ohimenevien villitysten ja niitä pysyvämpien trendien välille. Jooga on osoittautunut jälkimmäiseksi: se keikkuu kuntoilutrendien kärkikymmenikössä vuodesta toiseen (10. sija).

Nora Yrjölän mukaan kuntoilutrendeissä näkyy kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin korostaminen. Samalla ulkonäkökeskeinen treenaus vähenee. Jooga sopii tähänkin virtaan. Myös personal trainer Päivi Pelkonen nimeää joogan yhdeksi tämän vuoden trendilajeista.

Sen sijaan, että harrastuksesta haettaisiin erityistä yhteyttä itämaiseen filosofiaan, jooga kuuluu yhä useamman kuntoilijan arkiseen kehonhuoltoon muiden lajien rinnalla. Joogaharjoitukset kehittävät muun muassa tasapainoa ja notkeutta. Toki joogasta kehitellään vuosittain uusia, seksikkäitä muotoja, kuten nyt vaikka kissajoogaa.

4. Ikisuosikit juoksu ja hiihto

Ulkoilu on kansainvälisessä vertailussa nostettu omaksi kuntoilutrendikseen, sijalle 14. Mikäs sen sopivampaa Suomessa, jossa mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat lähes rajattomat. Juoksu ja hiihto liikuttavat tänäkin vuonna massoja, sopivilla älylaitteilla ryyditettynä. Suorituksen aikana seurataan ainakin sykettä, tulokset tallentuvat pilveen. Esimerkiksi suksia myytiin syyskaudella vilkkaasti, vaikka lumesta ei ollut suuressa osassa maata tietoakaan.

5. Kotimainen yllättäjä?

Suurin osa kuntoilutrendeistä rantautuu Suomeen suuresta maailmasta, etunenässä Yhdysvalloista. Esimerkiksi Sats-Elixia-kuntosaleilla on puolen vuoden ajan voinut käydä "NYC:in ja Hollywoodin kuumimpien treenaustrendien" mukaisilla Barre-tunneilla. Laji lainaa etupäässä balettitanssijoiden tankoharjoituksista.

Aina silloin tällöin keksitään jotakin omaa. Sauvakävelyn kaltaista hittiä ei kuitenkaan hetkeen ole kuulunut. Ehkäpä tänä vuonna laajaan tietoisuuteen nousee kouvolalaislähtöinen lavis eli lavatansseista fuusioitu kuntohumppa. Siitä povataan Zumban haastajaa - kuten pari vuotta sitten povattiin kansantanssien kuntoliikuntaversiosta folkjamista.

Juttua varten on haastateltu myös EasyFit- ja LadyLine -kuntosalien toimitusjohtajaa Jyrki Hannulaa.

Lue myös:ACSM: Worldwide Survey of Fitness Trends for 2016 (siirryt toiseen palveluun)