Ei kai taas? – 90-luku, skinit ja Joensuun rasistinen maine nousivat jälleen esille katupartioiden myötä

Yli 20 vuotta sitten skinit leimasivat Joensuun rasistiseksi kaupungiksi. "Valkoista Suomea puolustavat" katupartiot ovat nostaneet jälleen esille kaupungin menneisyyden. Tutkijan mukaan kaupunki on nyt reagoinut tilanteeseen oikein ja se voidaan kääntää voitoksi.

Kotimaa
Skinejä Joensuun katukuvassa. Skini-ilmiö oli Joensuussa laajimmillaan 1990-luvulla.
Yle

Kun Joensuussa tapahtuu jotain rasismiin viittaavaakaan, kaupungin menneisyys nousee esille, kertoo entinen Joensuun yliopiston rasismitutkija, nykyinen Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen.

– Joensuu leimaantui voimakkaasti 1990-luvun tapahtumien vuoksi.

Viime viikkoina mediassa on puhuttu "valkoista Suomea puolustavan" Soldiers of Odinin katupartioinnista eri puolilla Suomea, muun muassa Joensuussa.

Kaupungin viestintäpäällikkö Ville Moilanen myöntää katupartioinnin vaikuttavan ja puhuttavan kaupungin organisaatiossa.

– Tämä vaikuttaa väistämättä kaupungin julkisuuskuvaan ja imagoon.

Saadusta leimasta irti pyristeleminen on vaikeaa, sillä Joensuun tapahtumat 1990-luvulla ovat jääneet monen suomalaisen mieleen yhtenä ja kenties voimakkaanakin mielikuvana kaupungista.

Tilanteesta ei pidä vaieta

Joensuun kaupunki ja monet organisaatiot ovat ottaneet voimakkaasti kantaa asiaan ja ilmaisseet, ettei Joensuu ole rasistinen kaupunki. Rasismitutkijan mukaan nyt toimitaan oikein.

– Leimasta pääsee irti osoittamalla, ettei ole rasistinen kaupunki. Itä-Suomen poliisi, kaupunki ja joensuulaiset tiedotusvälineet ovat tarkastelleet asiaa kriittisesti ja johdonmukaisesti.

Leimasta pääsee irti osoittamalla, ettei ole rasistinen kaupunki.

Vesa Puuronen

Vesa Puurosen mukaan rasismin vastainen kansalaisaktivismi voi kääntää tilanteen positiiviseksi.

– Siitä voi tulla esimerkki, josta voidaan ottaa toimintamallia muualla Suomessa.

Joensuu jälleen sijaiskärsijä?

1990-luvulla rasismi oli Joensuussa todellinen ongelma, mutta tutkijan mielestä kaupunki joutui syntipukin ja sijaiskärsijän asemaan.

Siirtämällä katse Joensuuhun, siirrettiin ongelma Joensuuhun vaikka ongelmia oli yhtälailla Helsingissäkin.

Vesa Puuronen

Vahva leimautuminen johtui muun muassa siitä, että ilmiö vaikutti kaupunkilaisten elämään voimakkaasti ja media nosti Joensuun Suomen kartalle, vaikka skiniongelmasta kärsivät muutkin kaupungit.

– Valtakunnan päälehdet, radio ja televisio sijaitsevat Helsingissä. Siirtämällä katse Joensuuhun, siirrettiin ongelma Joensuuhun, vaikka ongelmia oli yhtä lailla Helsingissäkin.

– Näytti olevan silloin ja näyttää olevan nytkin, että oman yhteisön tapauksia ei ole niin helppo käsitellä. Helsinkiläisten on helpompi käsitellä ongelmaa jossakin kaukana olevaa ongelmaa, jotta voidaan ajatella, ettei meillä ole ongelmaa, sosiologian professori Vesa Puuronen sanoo.