Lapissa ei vakituisia susilaumoja – hukkien tarkka määrä mysteeri

Vakituisia susilaumoja ei tällä hetkellä ole Lapissa. Toisaalta tutkija ei osaa sanoa, montako sutta Lapissa tällä hetkellä liikkuu. Lapin susikeskustelu on viime vuosina ollut hiljaista, sillä paliskunnat ovat tyytyväisiä saamiinsa vahinkoperusteisiin kaatolupiin. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen ja Paliskuntain yhdistyksen vastauksista Ylelle.

Yle Saame
Susi.
Susi Ähtärin eläinpuistossa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Viime marraskuussa poronhoitoalueella kaadettiin yhdeksän sutta vahinkoperusteisilla luvilla. Muualle maahan on myönnetty 46 susien kannanhoidollista kaatolupaa tammikuun loppupuolelta lähtien. Tämä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna.

Poronhoitoalueella on ollut havaintoja yksittäisistä susista, kun muualla Suomessa puhutaan lähes neljästäkymmenestä laumasta.

– Lapissa puhutaan normaalisti talvella 10–15 yksilöstä. Onko sitten niin monta enää, en osaa ihan tarkkaan sanoa, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ilpo Kojola sanoo viitaten lopputalven sudenpyyntiin.

– Ei ole merkkejä laumasta, varsinaisesta lisääntymisestä. Sillä lailla tilanne on erilainen verrattuna muutaman vuoden takaiseen, jolloin oli Savukoskella selvästi tällainen perhelauma, jossa oli syntynyt pentuja.

Aiempina vuosina poronhoitoalueen laumasta on havaintoja myös Kuusamossa ja Ylä-Kainuussa. Tälläkin hetkellä kahden tai kolmen suden havaintoja yhdellä kertaa on ollut näillä main ollut, Kojola sanoo.

Riistahavainnot.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivuston mukaan Lapissa on viimeisimmän kahden kuukauden aikana tehty kaksi vahvistamatonta susihavaintoa. Toinen on ollut Inarissa Suomujoen kohdalla ja toinen Sodankylässä Tankavaaran lähistöllä.

Lapissa saa kaatoluvan vahinkojen perusteella

Suden tekemisiin liittyvä keskustelu on viime vuosina siirtynytkin etelämmäs Suomeen, pohjoisessa sitä ei enää juurikaan käydä.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan tilanne on nyt ollut poronhoidolle hyvä, kun suden kaatoon saa vahinkoperusteisia lupia ilman kiintiötä.

– Taustalla on se, että sudet aiheuttavat poronhoidolle ihan eri mittaluokan vahinkoja kuin muulla kotieläintaloudelle. On arvioitu, että susi, joka elää poronhoitoalueella, tulee maksamaan valtiolle viisikymmentä kertaa enemmän kuin susi, joka elää poronhoitoalueen ulkopuolella, Ilpo Kojola sanoo ja myöntää myös keskustelun nyt rauhoittuneen.

Anne Ollila kertoo, että susien aiheuttamissa porovahingoissa on suuria vaihteluja vuosittain, riippuen Suomeen Venäjältä vaeltavista yksilöistä.

Kannan elinvoimaisuus voi huolettaa

Mutta aivan unholaan susien keskustelu susien määrästä ei ole pohjoisessakaan päässyt vaipumaan.

– Ehkä eniten framilla on se, jos Pohjois-Suomessa ei ole lainkaan susia, niin Suomen susikannalla ei ole välttämättä yhteyttä länteen, Skandinavian susikantaan.

Näin pohjoisten kantojen suvunjatkokyky saattaa kärsiä.

– Jonkin verran on yksilövaihtoa näitten kantojen välillä, koska sudet pystyvät kesäaikana kulkemaan alueitten halki, Ilpo Kojola kuitenkin muistuttaa.

– Skandinaviassakin lisääntyvä susikanta keskittyy siellä poronhoitoalueen eteläpuolelle. Susikannan kontrollointi on Skandinavian poronhoitoalueella Ruotsissa ja Norjassakin erittäin voimaperäistä, Kojola sanoo.

Luonnonvarakeskus arvio vuosi sitten, että susia on Suomessa 220–245 yksilöä. Uusi arvio tehtään helmikuussa.

Eniten porovahinkoja aiheuttaa tällä hetkellä uhanalainen ahma. Anne Ollila kertoo, että ahmakannan hoitosuunnitelma saatiin Suomessa valmiiksi viime vuonna. Ahman kaatolupia ei kuitenkaan vielä ole myönnetty. Siihen tarvitaan erillinen maa- ja metsätalousministeriön asetus, Ollila sanoo.

Lisätty 11.1.2016 kello 11.34 maininta Riistahavainnot.fi -palvelusta. Kerrottu susihavainnoista palveluun nojaten, mainittu lähin paikannimi.