Päivähoidon uudistus on kinkkinen palapeli

Syksyllä voimaan astuva varhaiskasvatuslaki muuttaa alle kouluikäisten lasten päivähoitoa huomattavasti. Varhaiskasvatuksesta vastaavat virkamiehet ja päiväkotien johtajat kokoavat kunnissa kuumeisesti moniulotteista ja sekavaa palapeliä, jotta lapsille ja heidän vanhemmilleen kyettäisiin syksyllä tarjoamaan lain lupaamat palvelut.

Kotimaa
Kolme hoitajaa ja lapsiryhmä päiväkodissa Joensuussa.
Elokuusta lähtien 3–5-vuotiaiden päivähoitoryhmässä voi olla 24 lasta 3 aikuisen ohjauksessa.Sasha Silvala / Yle

Lukemattomissa kunnissa pelin vaikeusastetta nostavat määrärahojen leikkaukset, jotka ovat osaksi seurausta päivähoidon uudistuksesta. Joensuu on yksi niistä kunnista, joissa päivähoidon henkilöstöä on vähennettävä samaan aikaan kuin sen palvelutasoa on määrä nostaa.

Joensuun kaupungilla on positiivinen ongelma: väestönkasvu. Sen seurauksena uusien päivähoitopaikkojen tarve on kasvanut kaupungissa vuosi vuodelta. Palvelujen lisääntymisen myötä myös päiväkotien henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti.

Grafiikka
Päivähoito muuttuu varhaiskasvatukseksiYle Uutisgrafiikka | Mikko Airikka

– Päivähoidon budjetti on kasvanut joka vuosi niin kauan kuin muistan, koska hoidossa olevien lasten määrä on kasvanut keskimäärin 50:llä vuosittain, kertoo Joensuun kaupungin päivähoidon johtaja Päivi Liuski.

Sama kehitys jatkuu yhä. Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana Joensuuhun on pystytetty 10 uutta päiväkotia. Lähivuosina niitä on rakennettava säästöistä huolimatta vielä 3 lisää.

Nyt kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen on kuitenkin alaisineen yllättävän ongelman edessä. Toiminnan kasvusta huolimatta Joensuun päivähoitopalveluista on pakko vähentää tänä vuonna henkilökuntaa. Osasyynä tähän ovat varhaiskasvatuslain mukanaan tuomat muutokset. Ne vaikuttavat päivähoitopalveluiden rahoitukseen.

Mauno Väänänen
Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen.Yle

– Joensuun kaupunki on leikannut tämän vuoden budjetissaan varhaiskasvatuksen rahoitusta yhteensä 663 000 eurolla. Tuosta summasta 335 000 euroa johtuu siitä, että kaupunki rajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. 328 000 euroa määrärahanleikkauksesta johtuu päivähoidon henkilöstömitoituksen muutoksesta. Se tehdään päivähoitoasetukseen tehdyn suhdeluvun muutoksen mukaisesti, kertoo Mauno Väänänen.

Nyt 3–5-vuotiaiden päiväkotiryhmässä on oltava vähintään yksi aikuinen seitsemää lasta kohden. Suhdeluku 1:7 on määritelty vanhassa päivähoitoasetuksessa. Elokuusta lähtien suhdeluku on 1:8. Toisin sanoen tuossa samassa varhaiskasvatusryhmässä saa vastedes olla yhtä aikuista kohden enintään kahdeksan lasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 3–5-vuotiaiden kokopäiväryhmään on vastedes lupa ottaa 24 lasta, eli 3 lasta enemmän kuin nyt. Ryhmää ohjaa 3 aikuista kuten tähänkin saakka.

Kuten sanottu, Joensuu on päättänyt rajoittaa asukkaidensa subjektiivista päivähoito-oikeutta kaupungin talousvaikeuksien vuoksi. Muutos on merkittävä. Elokuusta lähtien kaupunki tarjoaa enintään puolipäiväisen päivähoitopaikan niille 1–6-vuotiaille lapsille, joiden vanhemmista ainakin toinen on syystä tai toisesta päivät kotona. Päivähoito-oikeuden rajaus koskee siis kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Päätös oli kunnanisille vaikea. Kaupunginvaltuustossa ratkaisu syntyi yhden äänen enemmistöllä.

Jos kunta leikkaa päivähoidon budjettiaan, irtisanomisia seuraa vääjäämättä, koska henkilöstömenot muodostavat päivähoidon menoista leijonanosan. Opettajien ammattijärjestö OAJ on laskenut, että varhaiskasvatuslain toimeenpano saattaa johtaa valtakunnallisesti jopa 2 300 työpaikan vähennykseen.

OAJ:n arvion oikeaanosuvuutta on kuitenkin vaikea punnita, koska osa kunnista ei hae säästöjä päivähoidosta, vaikka säädösten muutokset sen mahdollistavatkin. Kunnalla on nimittäin oikeus tarjota asukkailleen laadukkaampia tai laajempia palveluja kuin mitä lakiin kirjatut minimitasot edellyttävät. Lakimuutoksen toteuduttua lapsille tarjottavat päivähoitopalvelut poikkeavatkin huomattavasti eri kunnissa. Monet kunnat ovat jo tehneet omat linjaratkaisunsa loppuvuodelle.

Grafikka
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus eri kunnissaYle Uutisgrafiikka | Mikko Airikka

Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja, Mauno Väänänen ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon Joensuun päivähoitopalveluista joudutaan vähentämään väkeä. Se on Väänäsen mukaan kuitenkin selvää, että supistukset kohdistuvat määräaikaisiin työntekijöihin. Osalle määräaikaisista käy jossain vaiheessa vuotta niin, ettei kaupunki jatka heidän työsopimustaan. Joensuun päivähoitopalveluissa työskentelee nyt 660 ihmistä. Heistä 160 on määräaikaisia työntekijöitä.

Varhaiskasvatuslain toimeenpanosta ja kaupungin säästöpäätöksistä aiheutuu Väänäselle ja hänen alaisilleen monta monituista päänsärkyä irtisanomisten lisäksi. Päivähoitopalvelut on organisoitava monessa suhteessa uudella tavalla. Toimitilojen mitoituksen riittävyys, asiakkaiden tarpeet ja heidän elämäntilanteensa on selvitettävä nopeasti perin juurin. Tämä työ on ollut Joensuussa käynnissä jo pitkään.

– Olemme jo tehneet perheille kyselyn heidän työtilanteestaan, koska meidän on tiedettävä, kuinka moni kokopäivähoidossa olevista lapsista siirtyy puolipäiväiseksi. Tällä tietämällä heitä on vähän yli 300. Se on kymmenisen prosenttia kaikista hoidossamme olevista lapsista, kertoo päivähoidon johtaja Päivi Liuski.

Osa-aikaiseen hoitoon joutuvien lasten palveluiden järjestäminen on vaikein osio Liuskin pöydällä olevassa sotkuisessa palapelissä. Peli on monimutkainen muun muassa siksi, että vanhemmilla on oikeus valita oman lapsensa hoidon malli useasta eri vaihtoehdosta. Esimerkiksi puolipäiväinen päivähoito voidaan joutua järjestämään ainakin kolmella eri tavalla.

– Yhtäältä lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa puoli päivää viitenä päivänä viikossa. Toisaalta hän voi olla päiväkodissa kaksi kymmentuntista päivää viikossa. Kolmas vaihtoehto on 2,5 päivää eli 8 + 8 + 4 tuntia viikossa. Nämä mallit kuvataan lain yleisperusteluissa, kertoo Päivi Liuski.

Vaihtoehdot eivät lopu suinkaan tähän. Jotkut vanhemmista saattavat haluta lapsensa päivähoitoon puolipäiväistäkin kevyemmän vaihtoehdon. Se voi olla vaikkapa 3-tuntinen päivä. Päiväkotiryhmien kirjava koostumus vaikuttaa lapsiiin, arvioi Päivi Liuski. Hän kuvaa asiaa kuvitteellisen ääriesimerkin avulla:

Päivi Liuski
Joensuun päivähoidon johtaja Päivi Liuski.

Joensuussa on 32 päiväkotia. Niissä kaikissa on lapsia, joista tulee elokuussa osapäiväisiä. Yhdessäkään päiväkodissa heitä ei kuitenkaan ole niin montaa, että sinne syntyisi puhdas osapäiväryhmä. Päivähoidon johtaja joutuukin nyt miettimään, onko lapsia mahdollista siirtää päiväkodista toiseen.

Osapäiväryhmien muodostaminen lisää selvästi päiväkotien henkilökunnan työpainetta samalla kun se nostaa toimitilojen käyttöastetta. Kun 3–5-vuotiaille varattu tila on kokopäiväryhmän käytössä, siinä touhuaa päivässä 24 lasta. Jos samanlaiseen tilaan sijoitetaan puolipäiväinen ryhmä sekä aamu- että päivävuoroon, siinä puuhailee 48 lasta päivän aikana.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että päiväkodissa laaditaan jokaiselle 3–5-vuotiaalle oma varhaiskasvatussuunnitelma. Sen tulee vastata kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita.

– Puolipäiväisten ryhmien muodostaminen tuplaa noissa ryhmissä työskentelevien aikuisten työmäärän. Puolipäiväisten lasten ohjaajan täytyy tehdä tuplamäärä varhaiskasvatussuunnitelmia siihen verrattuna, mitä kokopäiväryhmää vetävä kollega tekee; 48 suunnitelmaa 24 suunnitelman sijaan, huokaa Joensuun kaupungin päivähoidon johtaja Päivi Liuski.

Osapäiväryhmän vetäjän pitää saada kullekin lapselle asetetut tavoitteet täyttymään puolta lyhyemmässä ajassa kuin kokopäiväryhmässä. Päiväkodeissa täytyneekin pohtia myös sitä, voiko osapäiväisessä hoidossa oleville asettaa yhtä kunnianhimoisia kehitystavoitteita kuin kokopäivähoitoa saaville.

Puolipaiväisten ryhmien kokoaminen muuttaa päiväkotien rutiineja myös muilla tavoin. Päivi Liuski joutuu pohtiimaan mm. sitä, onko puolipäiväisillä lapsilla hoidossa lepohetkiä.

– Nukkuuko 4-tuntisessa hoidossa oleva lapsi hoitoon tultuaan päiväunet? Jolleivät he nuku, missä välissä henkilökunta voi järjestää tiimipalavereitaan? Ne on ollut tapana pitää lasten päiväunien aikaan.

Todennäköisesti huomattava osa varhaiskasvatuksessa olevista puolipäiväisistä lapsista sijoitetaan sekaryhmiin, joissa on myös kokopäiväisessä päivähoidossa olevia lapsia. Se mutkistaa päiväkotien palapeliä. Huvikummun päiväkodin johtaja Piia Silventoinen-Litja sanoo, että isompien lasten varhaiskasvatusryhmän koko saattaa nousta jopa yli 24 lapsen, jos kyseessä on sekaryhmä.

– Jos lapset ovat kokopäivähoidossa, aikuisten ja lasten määrää kuvaava suhdeluku on esimerkiksi 3–5-vuotiailla 1:8. Osapäiväisten lasten kohdalla suhdeluku on 1:13. Jos osapäiväisiä sijoitetaan kokopäiväisten ryhmiin, silloin lasten määrä on mahdollista nostaa ryhmässä jopa yli 24:n, laskee Piia Silventoinen-Litja.

Joensuussa selvitellään nyt myös sitä, missä päiväkodeissa tilat käyvät liian ahtaiksi, kun varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvatetaan. Kaupunki on joutunut turvautumaan päivähoidossa erilaisiin väliaikaisratkaisuihin sekä pitkään jatkuneen väestönkasvun että vanhoissa päiväkodeissa piilevien sisäilmaongelmien vuoksi.

Kaupungilla on kuusi siirtopäiväkotia, joiden mitoitukset eivät antane myöten ryhmäkokojen kasvattamiselle. Päivähoidon toimitilojen käyttökelpoisuutta on pakko kartoittaa myös sisäilmaongelmien vuoksi.

Päiväkodin nukkumishuone.
Kun ryhmäkoot suurenevat, monien päiväkotien tilat käyvät ahtaiksi.Sasha Silvala / Yle

Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen kertoo, että kaupunki yrittää asteittain pyrkiä eroon myös ryhmäperhepäiväkodeista, joita päivähoitopaikkojen puutteen vuoksi on perustettu tyhjiin omakotitaloihin ja kerrostaloasuntoihin. Varhaiskasvatuslain voimaantulo vauhdittanee ryhmäperhepäiväkotien vähentämistä.

Joensuun Rajalassa sijaitsevan Huvikummun päiväkodissa on hoidossa 87 lasta. Heidät on koottu 5 eri ryhmään. Niistä kaksi muodostuu varhaiskasvatusikäisistä. Kasvavat ryhmäkoot huolestuttavat päiväkodin johtajaa Piia Silventoinen-Litjaa.

– Varhaiskasvatuslaissa on tavoitteena, että lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan kokonaisvaltaisesti. Lähtökohtana on lapsen oikeus hyvään varhaiskasvatukseen. Tavoitteen toteutuminen vaikeutuu ryhmäkokojen kasvaessa. Suuri ryhmä, jossa on paljon vaihtuvuutta heikentää esimerkiksi kielellisten valmiuksien kehittymistä ja vähentää lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Monet tutkimukset osoittavat myös, että isoissa ryhmissä lasten omakin aktiivisuus heikkenee.

Lapsia hoidetaan päiväkodissa Joensuussa.
Varhaiskasvatuslaki edellyttää lapsen henkilökohtaisten tarpeiden huomioimista.Sasha Silvala / Yle

Varhaiskasvatuslaista on osa vielä säätämättä. Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus määritellä muun muassa varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön kelpoisuusehdot. Nykyiset kelpoisuusehdot on määritelty päivähoitoasetuksessa. Sen mukaan joka kolmannella päivähoidossa työskentelevällä tulee olla varhaiskasvatukseen liittyvä koulutus. Huvikummun päiväkodin johtaja, Piia Silventoinen-Litja on sitä mieltä, että uudessa laissa määriteltyjen tavoitteiden vuoksi pedagogisen koulutuksen saaneiden osuutta tulisi lisätä huomattavasti päiväkotien henkilöstössä.

Piia Silventoinen-Litja
Huvikummun päiväkodin johtaja Piia Silventoinen-Litja.

Aika näyttää muuttuvatko päivähoitohenkilöstön kelpoisuusehdot, kun varhaiskasvatuslain säädöksiä täydennetään. Kävi niin tai näin, Suomenniemen päiväkodeissa käy melkoinen mylläkkä, kun uusia toimintamalleja viritetään käytäntöön.

Kun kunnat alkavat laatia budjettejaan vuodelle 2017, niiden on arvioitava kokonaan uudelleen, tarjoavatko ne kaikkien perheiden lapsille mahdollisuuden kokopäiväiseen hoitoon vai eivät. Tänä vuonna tehdyt päätökset koskevat vain viittä kuukautta. Ensi vuonna selvinnee, onko subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulossa maan tapa.