Kuolleisuus lisääntyy kylmässä – osa voitaisiin välttää varoitusjärjestelmillä

Pitkittynyt kylmä sää lisää kokonaiskuolleisuutta sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja hengityselimistön sairauksiin. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan tämä on havaittu niin kylmissä kuin lämpimissä subtrooppisissa ilmastoissa.

Kotimaa
Mies kävelee kasvot huuruussa noin 40 asteen pakkasessa Kolarin Äkäslompolossa 7. tammikuuta
Mies kävelee kasvot huuruussa noin 40 asteen pakkasessa Kolarin Äkäslompolossa 7. tammikuuta.Aku Häyrynen / Lehtikuva

Kylmän sään ja kuolleisuuden yhteydestä on vahva tieteellinen tutkimusnäyttö useiden vuosikymmenien ajalta. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen uuden tutkimuksen mukaan kylmien sääilmiöiden ja kuolleisuuden välinen suhde on kuitenkin aiempaa oletettua monimutkaisempi.

Pitkittyneen kylmän sään aikana ja sen jälkeen kokonaiskuolleisuus kasvoi noin 10 prosenttia. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin kasvoi noin 11 ja kuolleisuus hengityselimistön sairauksiin noin 21 prosenttia.

Kylmä vaikuttaa lämpimässä

Aiempien tutkimustulosten perusteella tiedetään, että kylmän vaikutukset ovat voimakkaampia lämpimissä ja hellejaksojen vaikutukset kylmissä ilmastoissa. Yliopiston tiedotteen mukaan tästä syystä kylmä sää oli uudessa tutkimuksessa määritelty eri maiden paikallisen ilmaston mukaan. Tämä ”paikallisen kylmän sään” määritelmä mahdollisti terveyshaittojen vertailun ympäri maailman. Tutkimuksessa koottiin yhteen ja analysoitiin kylmään säähän liittyviä tieteellisiä tutkimuksia kolmestatoista maasta neljältä eri mantereelta.

Tutkimusraportissa pohditaan, että suuri osa kuolemista voi selittyä hyvin tunnetuilla kylmän aiheuttamilla muutoksilla elimistössä. Kylmäaltistus muun muassa nostaa verenpainetta, lisää veren hyytymisen riskiä ja saattaa altistaa rytmihäiriöille. Tutkimuksista suljettiin pois hypotermia, paleltumat, kylmään säähän liittyvät onnettomuudet, kuten liukastumiset, sekä influenssojen sekoittava vaikutus.

Varoitusjärjestelmistä voisi olla apua

Osa ylimääräisistä kuolemista voitaisiin yliopiston tiedotteen mukaan tulevaisuudessa mahdollisesti välttää ilmatieteellisillä varoitusjärjestelmillä, ja kylmien sääjaksojen havaitsemisessa voitaisiin käyttää jo olemassa olevia sään mittausasemia.

Terveyden kannalta haitallisinta sääilmiötä ei kuitenkaan ole useista yrityksistä huolimatta pystytty vielä määrittämään. On esimerkiksi todennäköistä, että pelkkä päivittäisen keskilämpötilan tarkkailu ei ole riittävää terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Tutkimuksessa käsitteellistettiin ensimmäistä kertaa kylmän sääjakson määrittelemiseen liittyvät ongelmat, ja tulosten odotetaan herättävän keskustelua lämpötilatutkimuksen alalla. Tutkijat painottavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan kehittää näyttöön perustuvia varoitusjärjestelmiä ja ohjata ihmisiä turvalliseen käyttäytymiseen kylmällä säällä.

Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisessä Environmental Health Perspectives (EHP) -lehdessä tammikuussa 2016.