Urheiluvamma sattuu useimmiten omaan nilkkaan

Nilkka nyrjähtää ja polvi muljahtaa. Urheilija ei tervettä päivää näe, kuuluu vanha sanonta. Mutta myös kuntoliikkujille sattuu ja tapahtuu. Tyypillisimpiä tapaturmia ovat nyrjähdykset ja venähdykset.

terveys
Liikuntatapaturmien tyypillisimmät vammat: 1. Nyrjähdykset ja venähdykset 2. Nivelen sijoiltaanmeno tai lihasrepeämä 3. Mustelmat tai ruhjevammat 4. Luunmurtumat
Stina Tuominen / Yle

Liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Vuosittain sattuu noin 350 000 liikuntavammaa.

Alttiimpia liikuntatapaturmille ovat nuoret, 15–25-vuotiaat miehet. Äkillisten tapaturmien riski on suuri vauhdikkaissa joukkue- sekä kontaktilajeissa. Tapaturmia sattuu etenkin palloilulajeissa.

Nilkan ja polven vammat yleisimpiä

Liikuntavamma voi syntyä äkillisen, ylikuormittavan liikkeen, kompastumisen, kaatumisen, taklauksen tai jatkuvan ylikuormituksen takia.

Yleisimpiä liikuntavammoja ovat nyrjähdykset ja venähdykset sekä nivelten sijoiltaanmeno ja lihasrepeämä. Useimmin vammat kohdistuvat nilkkaan, polveen, selkään tai olkapäähän. Esimerkiksi nilkan nyrjähtäminen on sekä juoksua että sählyä harrastavan eniten sairauspoissaoloja aiheuttava, äkillinen vamma.

Liikunnan terveyshyödyt tunnetaan. Mutta myös liiallinen ja varomaton ylisuorittaminen voi aiheuttaa terveyshaittoja kuten tuki- ja liikuntaelimistön vammoja tai nivelrikkoa.

Moni vamma hoituu kuntoon kotikonstein, mutta vuosittain noin 18 000 liikuntatapaturmaa vaatii sairaalahoitoa.

Liikuntalääketieteen asiantija, tamperelaisen UKK-instituutin ylilääkäri Jari Parkkari muistuttaa, että treenaamista ei tulisi jatkaa ennen kuin vamma on hoidettu kuntoon.

On tärkeää saada kipu loppumaan, ettei se jää pysyvästi päälle.

Jari Parkkari

– Siinä on iso riski että vamma pitkittyy ja saattaa jäädä pysyvästi aiheuttamaan kipua. On tärkeää saada sekä rasitusvammoissa että äkillisissä vammoissa kipu loppumaan, ettei se jää pysyvästi päälle.

– Esimerkiksi jalan akillesjännevammat, polvi- ja selkäkivut ovat tyypillisesti sellaisia, missä tullaan liian myöhään lääkäriin, Parkkari toteaa.

Pallon potkijaa sattuu eniten

Niissä lajeissa, joita harrastetaan eniten, myös sattuu eniten. Erilaisia loukkaantumisia aiheuttavia lajeja ovat varsinkin jalkapallo, salibandy ja sähly sekä lenkkeily. Esimerkiksi lenkkeilijöillä oli vuoden 2009 tilaston mukaan yhteensä 30 000 ilmoitettua tapaturmaa.

Monipuolisesta liikunnan harrastamisesta on hyötyä. Liian yksipuolinen liikunta voi altistaa vammoille. Silloin kasvaa rasitusvammojen riski.

Erilaisista rasitusvammoista kärsivät etenkin voima- ja kestävyyslajien harrastajat.

Jos haluaa valita lajin varman päälle, turvallisina liikkumismuotoina pidetään esimerkiksi sauvakävelyä, uintia, tanssia, hiihtoa ja golfia.

Salibandy: äkilliset vammat: nilkan nyrjähdys, ruhjevammat ja polven vääntövammat. rasitusvammat: penikkatauti, jalkaterän vammat , selkävaivat ja ranteen vammat
Jääkiekko: äkilliset vammat: ruhjevammat, murtumat, polven vääntövammat ja aivotärähdykset. rasitusvammat: selkävammat ja ranteen vammat
Koripallo: äkilliset vammat: nilkan nyrjähdys ja polven vääntövammat. ruhjevammat. rasitusvammat: hyppääjän polvi, penikkatauti ja selkävaivat
 Juoksu: äkilliset vammat: nilkan nyrjähdys. rasitusvammat: penikkatauti, akillesjännevaiva, juoksijan polvi, jalkaterän vaivat ja selän vaivat
Stina Tuominen / Yle

Ennakoija pysyy yhtenä kappaleena

Liikuntavamma ei ole vain huonoa tuuria. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen, ettei liikuntaharrastusta joudu kipujen takia lopettamaan jo ennen kuin on varsinaisesti päässyt edes vauhtiin.

Asianmukainen varustus ennaltaehkäisee haavereiden syntymistä. Vaatetuksen ja jalkineiden tulisi vastata olosuhteita ja lajin vaatimuksia. Suojavarusteista kypärä on välttämätön etenkin riskialttiissa lajeissa.

– Suojavarusteet ovat erityisen tärkeitä. Laskettelussa on käytettävä kypärää ja rannesuojia, ylilääkäri Jari Parkkari muistuttaa.

Tutkimusten mukaan ulkoisilla niveltuilla voi estää nilkkavammojen uusiutumista. Jalkaa tukevat ja iskua vaimentavat pohjalliset osaltaan ennaltaehkäisevät liikuntavammoja. Liian kova alusta voi lisätä juoksijoiden rasitusvammoja. Lenkkeilijän kannattaa myös opetella oikea juoksutekniikka, jotta välttyy nivel- ja rasitusvaivoilta.

Huolellinen alku- ja loppuverryttely on tärkeä osa liikuntasuoritusta ja haavereiden ennaltaehkäisyä. Loppuverryttely palauttaa elimistön rasituksesta ja huuhtelee maitohapot ja muut aineenvaihduntatuotteet pois lihaksista

Riittävä lihaskunto ja kehon hallinta vaikuttavat liikuntasuoritukseen, mutta myös pitävät liikkujan vakaammin pystyssä ja vähentävät kompurointia tai kaatuilua.

Lihaskunnosta ei huolehdita tarpeeksi. Erityisen tärkeitä ovat keskivartalon lihakset.

Jari Parkkari

– Lihaskunnosta ei huolehdita tarpeeksi. Erityisen tärkeitä ovat keskivartalon lihakset. Niiden heikkous on yhteydessä moniin alaraajoihin kohdistuneisiin loukkaantumisiin, esimerkiksi polvivammoihin, Jari Parkkari sanoo.

Myös oma vireystila vaikuttaa loukkaantumisiin ja vammojen ennaltaehkäisyyn.

– Monesti unohtuu vireystilan ylläpito. Ei syödä välipalaa ja juoda ennen liikuntasuoritusta tai nukuta riittävästi. Se olisi myös todella tärkeätä.