Pakastimen sähköt helposti auringosta? Hinnoissa roimat erot

Ylen laskelmien perusteella helsinkiläinen aurinkosähkö on 50 prosenttia kalliimpaa kuin keravalainen, jos sen hankkii sähköyhtiön vuokraamasta paneelista. Aalto-yliopiston tutkijan mielestä Keravan voimala heijastaa paremmin aurinkosähkön hintatasoa.

Kotimaa

Kuhina oli kova kesällä 2014, kun Helsingin kaupungin oma energiayhtiö Helen alkoi vuokrata nimikkoaurinkopaneeleja asiakkailleen. Muutamalla kympillä sai aurinkosähköä vaikkapa pakastimen vuoden tarpeisiin ennenkokemattoman helposti.

Uusi tapa ostaa vihreää energiaa sai ihmiset innostumaan, ja Suvilahden sähköaseman katon 1200 paneelia varattiin nopeasti.

Helenin toisessa ja suuremmassa aurinkovoimalassa Kivikossa kauppa on hyytynyt. Vaikka vuokraus aloitettiin jo viime toukokuussa, voimalan 3000 paneelista 1700 on vailla vuokraajaa.

Aurinkösähköjärjestelmien kustannusten tutkija arvioi, että syy saattaa löytyä lompakosta.

– Siinä samassa yhteydessä oli kirjoituksia, että itseasiassa aurinkoenergia tuolla tavalla hankittuna tulee aika tyyriiksi. Vastavuoroisesti tietoisuus omilla paneeleilla tuotetun sähkön edullisuudesta on kasvanut. Ehkä nämä kaksi asiaa yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että kiinnostus hieman hiipui, sanoo FinSolar-hankkeen projektinvetäjä Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta.

Laskelma: Kerava peittoaa helsinkiläisen sähkön

Vaikka oma paneeli omalla katolla on huomattavasti nimikkopaneelia parempi sijoitus, voi nimikkopaneelikin olla Helenin paneeleita huomattavasti edullisempi.

Ylen laskelman perusteella nimittäin myös nimikkopaneelien välillä on merkittäviä hintaeroja. Helenin paneeleilla sähkön “aurinkopesu”, eli muuttaminen aurinkosähköksi on jopa 50 prosenttia kalliimpaa kuin Keravalle parhaillaan nousevassa aurinkovoimalassa.

tuotantoarvio kWh/v

vuosimaksu €

hyvitys €

"aurinkopesun" hinta snt/kWh

Keravan Energia

304

50,4

13,1*

12,5*

Sallila Energia

290

55,2

10,0*

15,9*

Turku Energia

240

51,6

10,3*

17,6*

Helen

230

52,8

10,4

18,8

*) yhtiöiden julkaisemiin vuosituotantoarvioihin perustuva Ylen laskelma

Hintavertailussa on syytä muistaa, että vain Helenin tiedot perustuvat toteutuneeseen tuotantoon vuodelta 2015. Uusien kilpailijoiden luvut perustuvat taas siihen, että niiden tuotantoarviot pitävät kutinsa yhtä hyvin kuin Helenin. Se jäi ensimmäisenä vuotena vain kaksi prosenttia ennakoidusta, vaikka kesää moitittiin pilviseksi. Lukujen taustoihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Lopullisia hintavertailun tuloksia joudutaan odottamaan vuosi, mutta jo nyt hintaeroille löytyy päteviä perusteita.

– Tuon täytyy johtua siitä, että yhtiöt hinnottelevat eri lailla kuluja mukaan tuotteisiin. Se kertoo myös siitä, että aika kova kilpailu on alkamassa. Tämä Keravan esimerkki on todella hyvä, koska se kuvaa paremmin sitä hintatasoa, jolla aurinkosähkö tällä hetkellä pyörii, sanoo Aalto-yliopiston Auvinen.

Keravalla isommat paneelit paremmassa kulmassa

Ylen laskelmien mukaan Keravan Energian asiakas saa vuoden aikana aurinkosähköstään hyvitystä 13 euroa, Helenin asiakas vain 10,4 euroa.

Ensimmäinen syy eroon on se, että Keravan Energian nimikkopaneelit ovat suurempia kuin Helenin paneelit.

Toiseksi Keravalla paneelit asennetaan väljästi maalle, jolloin ne voidaan suunnata parhaalla mahdollisella tavalla. Kattojen tapauksessa katon suunta tai ahtaus voivat rajoittaa paneelien asettelua.

Siksi Keravalla uskotaan, että verrattain korkea arvio 950 tunnin huipunkäyttöajasta voi toteutua. Helenin paneeleiden toteutunut huipunkäyttöaika vuonna 2015 oli 810 tuntia.

Aurinkopaneeli: rahasampo vai sisäänheittotuote?

Sähköntuotannon lisäksi hintaan vaikuttaa se, kuinka paljon yhtiöt haluavat aurinkopaneeleista tuottoa itselleen. Tähän voi vaikuttaa kuukausimaksulla, jota Keravan Energia perii vuoden aikana pari euroa Heleniä vähemmän.

Molemmat vuokraavat paneeleja vain omille asiakkaileen, eli ne voisivat halutessaan vuokrata niitä tappiolla houkutellakseen uusia asiakkaita. Vain Sallila Energialta paneelin voi vuokrata ilman sähkösopimusta.

– Helenin hinta perustuu 15 vuoden takaisinmaksuaikaan. Sen jälkeen voimalaan tulee uusia ainakin invertterit. Niihin menevät rahat saadaan juuri ja juuri katettua seuraavan 10 vuoden aikana tuotetun sähkön pörssiarvolla, jos emme enää myy tuotetta kuluttajille. Lisäksi teknologia voi mennä niin paljon eteenpäin, ettei paneelien 25 vuoden teknistä käyttöikää kannata odottaa loppuun, kertoo Helenin yksikönpäällikkö Perttu Lahtinen.

Entä ovatko nimikkopaneelit Keravan Energialle bisnestä vai sisäänheittotuote?

– Tämä on enemmänkin päänavaus aurinkoenergian suuntaan. Ei tämä missään nimessä bisnes ole meille, sanoo Keravan Energian verkkojohtaja Osmo Auvinen.

Helsingissä kallis aurinkovoimala kaikilla mausteilla

Helenin korkeita hintoja selittää myös se, että voimalaan ja koko nimikkopaneelijärjestelmään on käytetty paljon rahaa.

– Tutkimiemme järjestelmien hintatasoon suhteutettuna vaikuttaa siltä, että Suvilahden voimalaan on laitettu mukaan aika paljon muitakin kuluja kuin pelkästään aurinkosähköjärjestelmä, sanoo Karoliina Auvinen.

Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan suurten aurinkojärjestelmien kokonaishinta on noin euron asennettua wattia kohden, mikä tarkoittaisi Helenin tapauksessa noin 350 000 euroa. Hinta on ns. avaimet käteen -asennushinta, joka sisältää laitetoimittajan kulut ja katteen. Tutkimustuloksiin voit tutustua FinSolar-hankkeen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Helenin arvio Suvilahden voimalan kokonaiskustannuksista oli 600 000 euroa, toteutunut hinta 540 000 euroa.

– Summa sisältää aurinkovoimalan rakentamisen sekä kaikki investointiin suoraan liittyvät kulut, kuten projektin suunnittelun ja johtamisen, hankintojen tekemisen, sähköliittymän asennuksineen, kaapeleiden läpiviennit, voimalan sertifioinnin ja niin edelleen. Lisäksi voimalan rakentaminen avomeriolosuhteisiin nosti hintaa, perustelee Helenin projektinjohtaja Atte Kallio.

Suvilahteen tehtyjä julkisivu- ja kattoremontteja ei ole sisällytetty aurinkosähköjärjestelmään hintaan, koska ne oli tehtävä joka tapauksessa.

540 000 euron päälle tuli myös täysin uuden nimikkopaneelituotteen kehitykseen, myyntiin, markkinointiin ja ylläpitoon liittyvät kulut. Kallio muistuttaa, että Helenin asiakkaat saavat muutakin kuin vain aurinkosähköä.

– Suvilahden kokonaisuuteen sisältyy esimerkiksi reaaliaikainen nettikameran kuva, tuotantotietojen seuraaminen ja lataaminen avoimen datan periaatteen mukaisesti sekä tuotantotietojen vertaaminen muuhun kulutukseen Sävel Mobiili -palvelun kautta, Kallio listaa.

Vertailtujen yhtiöiden lisäksi nimikkopaneeleja vuokraa ainakin Lammaisten Energia. Se on jätetty pois vertailusta, koska se on paketoinut nimikkopaneelin erottamattomaksi osaksi tiettyä sähkösopimusta.