Aseiden määrä Suomessa vähenee – katso, missä ovat maan 1,5 miljoonaa asetta

Suomalaisten omistamat aseet jakautuvat epätasaisesti maan eri osiin. Eniten haulikoita ja kivääreitä on pohjoisessa Suomessa, missä metsästysharrastus on aktiivisinta. Myös Ahvenanmaalla on väkilukuun nähden paljon metsästysaseita. Lähivuosina romutetaan yhä enemmän vanhoja haulikoita ja muita aseita.

Kotimaa
Metsästäjä ase kädessä.
Riikka Rautiainen / Yle

Poliisin tilastojen mukaan Suomessa on noin 1,5 miljoonaa asetta yksityishenkilöillä. Suurin osa on metsästysaseita; eniten haulikoita, kiväärejä ja pienoiskiväärejä. Käsiaseita eli erilaisia pistooleita ja revolvereja on noin 220 000.

Samaan aseeseen voi olla kaksi lupaa. Toinen on niin sanottu rinnakkaislupa, joka on esimerkiksi saman perheen jäsenellä. Oman kuntasi lupamäärät ja lupien suhteen asukaslukuun voit katsoa jutun lopussa olevasta taulukosta.

Haulikot ja kiväärit ovat metsästäjien käytössä ja käsiaseet pääasiassa ampumaurheilua harrastavilla. Työn takia aselupia myönnetään harvoin.

– Kyllähän perinteisesti suomalaisen metsästäjän asekaappiin on kuulunut haulikko tai pari, sanoo Suomen Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen.

Metsästäjä takaapäin kuvattuna ase olalla.
Yleisin asetyyppi on metsästäjien käyttämä haulikko.Toni Pitkänen / Yle

– Pienoiskivääri oli ennen tärkeä ja välttämätön. Kun oravannahka oli arvossaan, niin pienoiskiväärillä metsästettiin oravia. Sitten kun hirvikanta alkoi kasvaa, niin siihen tarvittiin vähän järeämpi kivääri ja näitäkin varmaan nykyään useammalla hirven tai peruran metsästäjällä on useampia kappaleita, Peltonen kuvailee suomalaisen metsästäjän asetilannetta ennen ja nyt.

Sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivulan mukaan aseita säilytetään nykylainsäädännön mukaan hyvin ja niitä joutuu vääriin käsiin harvoin. Aseita ja patruunoita pitää säilyttää lukituissa asekaapeissa. Viimeksi säilytysmääräyksiä tiukennettiin viime joulukuun alussa.

Aseiden määrä vähenee

Tiukentunut lainsäädäntö ja kalliimmat luvat ovat jo vaikuttaneet aseiden määrään. Uusia aselupia myönnetään noin puolet huippuvuosista.

– Parhaimpina vuosina meillä oli uusia hankkimislupia noin 60 000 ja enemmänkin ja tällä hetkellä mennään 30 000 – 40 000 välissä, poliisitarkastaja Seppo Sivula kertoo,

Huomattava osa tällaisista vanhoista perikunnille joutuneista aseista päätyy sulattoon.

Jukka Peltonen, Suomen Metsästysmuseon intendentti

Vanhoja aseita päätyy romutukseen kiihtyvällä tahdilla. Kuolinpesistä tuodaan poliisille vaarin vanhoja haulikoita, joilla on enää tunnearvo, mutta kukaan niitä ei halua ostaa. Suomen metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen arvioi sulattoon menevän tuhansia aseita lähivuosina.

– Huomattava osa tällaisista vanhoista perikunnille joutuneista aseista päätyy sulattoon. Niiden rahallinen arvo saattaa olla niin pieni, ettei niille ostajaa löydy ja lupa maksaa suhteellisen paljon. Ei kannata jotain kolmenkympin haulikkoa luvittaa nykyään, että kyllä ne päätyy pikkuhiljaa sulattoon ja siinä saattaa kyllä mennä mukana myös merkittävä osa suomalaista asehistoriaa, Peltonen pohtii.

Suomen Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltola
Intendentti Jukka Peltonen.Yle

Ovatko aseet uhka?

Aselupien määrä ylittää joissain kunnissa asukasluvun. Eniten aseita on Ahvenanmaan pikkukunnissa, Lapissa ja Kainuussa. Näillä alueilla yleensä metsästäjien määrä on suurin, mikä selittää huomattavan osan aseiden määrästä.

Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen on tällä hetkellä maan tunnetuin ampumaurheilija.Tomi Hänninen

Kansainvälisessä vertailussa Suomen asetiheyttä asukaslukuun nähden on poliisitarkastajan mukaan yleensä hieman liioiteltu. Tämä johtuu siitä, että meillä kaikki aseet rekisteröidään.

– Sitä aina joskus julkisuudessa arvioidaan, että me olisimme hyvin aserikas valtio, mutta siinä on varmasti sellaista tilastollista harhaa. Joissain Euroopan maissa esimerkiksi haulikkoa ei esimerkiksi rekisteröidä ampuma-aseeksi, vaan se on ilmoituksenvarainen maataloustyökalu, selventää poliisitarkastaja Seppo Sivula.

Tiukentuvat aselait

Koulusurmien jälkeen aselakien tiukentamista vaadittiin ja näin myös tehtiin. Nykyään aseen hankinta vaatii tarkat selvitykset.

– Ennen kuin aseen voi Suomessa edes saada, niin henkilön taustat tarkastetaan hyvin tarkasti ja lupaprosessiin kuuluu haastatteluja ja soveltuvuustestauksia, joilla sitten pyritään arvioimaan tämän henkilön soveltuvuutta ampuma-aseluvan haltijaksi, Sivula sanoo.

Sitä aina joskus julkisuudessa arvioidaan, että me olisimme hyvin aserikas valtio, mutta siinä on varmasti sellaista tilastollista harhaa.

Seppo Sivula, poliisitarkastaja, sisäministeriö

Luvat voi myös menettää entistä helpommin esimerkiksi väkivaltarikosten takia tai muutenkin, jos nimi alkaa esiintyä liian usein poliisin rekistereissä.

– Seuraamme vuorokausitasolla poliisin rekistereitä ja jos siellä esiintyy henkilöitä tilanteissa, joissa on ollut päihteiden väärinkäyttöä tai väkivaltaista käyttäytymistä, niin tietyllä ristiinajolla tarkistetaan, onko tällä henkilöllä ampuma-aselupia, kertaa poliisitarkastaja Seppo Sivula aselain valvontaa.

Jos lupia on, niin tilanne arvioidaan ja saatetaan käynnistää peruutusarviointi ja vähintään kutsua tämä henkilö kuultavaksi poliisilaitokselle.

Luvallisilla aseilla tehdään varsin vähän rikoksia.

Poliisitarkastaja Seppo Sivula pitää ylipäätään aseiden osuutta pienenä Suomessa tehtyihin henkirikoksiin.

Valmet-haulikoita Suomen metsästysmuseossa
Metsästysmuseossa esitellään kotimaista asetuotantoa.Yle

– Perinteisesti Suomessa henkirikos tehdään teräaseella ryyppyporukassa vahingossa eli se on tämmöisen suomalaisen henkirikoksen peruskuva, Sivula sanoo.

– Henkirikoksia ei tehdä ampuma-aseella niin paljon kuin aseiden määrä antaisi olettaa. Suomessa henkirikokset ovat tällaisten syrjäytyneiden alkoholistien miesporukoiden ongelma, Sivula kuvailee.

Parhaillaan Euroopan unionissa valmistellaan aselakien yhdenmukaistamista eri jäsenmaiden kesken. Suomessa keskustelua on herättänyt tietyntyyppisten puoliautomaattiaseiden kieltoesitys. Kyseisiä aseita käytetään Suomessa eri kilpa-ammunnoissa ja reserviläsiten vapaaehtoisissa harjoituksissa. Mahdollisen asekiellon on katsottu vaikuttavan maanpuolustukseen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tiedot kunnittain

Saat tarkat kuntakohtaiset tiedot valitsemalla kunnan rivin.

Voit järjestää tietoja sarakeotsikoista. Tiedot ovat poliisin rekisteristä, jossa osa kuntatiedoista on vanhentunut. Näiden kuntien kohdalla luvat/asukkaat sarakkeeseen on merkitty viiva (–).Hallussapitoluvat: Poliisi (huhtikuu 2015). Asukasluvut: Tilastokeskus (joulukuu 2015).