Amos Rex tuo Helsinkiin nykytaidemuseoiden keskittymän – apulaiskaupunginjohtaja haluaa vielä Guggenheiminkin

Lasipalatsin aukiolle rakennettavan uuden Amos Rex -museon lähellä on myös muita nykytaiteen museoita, mutta museon johtajan mukaan nämä eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan kaupungissa riittäisi tilaa vielä Guggenheim-museollekin.

Kotimaa
Havainnekuva uudesta museosta.
Amos Andersonin taidemuseo

Helsingin Kampin liepeillä sijaitsee jo entuudestaan nykytaiteen museoita, kuten Kiasma ja Helsingin taidemuseo HAM. Silti joukkoon puuhataan vielä kolmatta eli Lasipalatsin tiloihin ja sen aukion alle rakennettavaa Amos Rexiä.

Nämä eivät kuitenkaan kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan, sanoo Amos Andersonin taidemuseon ja tulevan Amos Rexin johtaja Kai Kartio.

– Ajattelemme näitä naapureita ystävinä ja yhteistyökumppaneina. Yhdessä me muodostamme Kamppiin nykytaideklusterin, josta tulee merkittävä tekijä.

Muista nykytaiteen museoista Amos Rex aikoo erottua siten, että näytteillä on myös ikivanhaa taidetta, mutta Kartio ei vielä paljasta, mitä. Amos Rexin erikoisuutena on myös perinteikäs elokuvateatteri Bio Rex, jossa järjestetään elokuvafestivaaleja.

Apulaiskaupunginjohtaja: Kulttuuri lisää hyvinvointia

Helsingin kulttuuriasioista vastaava sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on vakuuttunut, että kaikille museoille riittää kävijöitä.

Guggenheim on maailmanluokan nähtävyys, ja Helsingin turismikehitys on jäänyt jälkeen muista pohjoismaista.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen

– Kun ihmiset innostuvat kulttuurista ja taiteesta, niin sitä enemmän he haluavat niitä. Uskon, että kulttuurista nauttiminen tuo meille kykyä kestää vastoinkäymisiä sekä terveyttä, iloa ja luovuutta.

Viljasen mukaan Helsingin museokiintiö ei ole vieläkään täynnä, vaan tilaa riittäisi vielä Guggenheim-museollekin.

– Se olisi hyväksi Helsingille ja koko Suomelle. Guggenheim on maailmanluokan nähtävyys, ja Helsingin turismikehitys on jäänyt jälkeen muista pohjoismaista.

Kaupunki saa ilmaisen museon

Guggenheimin rahoituksesta ei ole tietoa tai päätöksiä, mutta Amos Rex ei maksa kaupungille tai valtiolle mitään.

Museosta tulee risteyskohta, jossa ihmiset, ilmiöt ja aikakaudet kohtaavat.

Amos Rexin johtaja Kai Kartio

Viidenkymmenen miljoonan euron rahoituksesta vastaa kokonaan Föreningen Konstsamfundet. Säätiö rahoittaa myös Yrjönkadulla sijaitsevaa Amos Andersonin taidemuseota, jonka näyttelytoiminta muuttaa Lasipalatsiin, kun Amos Rex valmistuu vuonna 2018.

Myös kaupunki jää Lasipalatsin tiloihin kolmenkymmenen prosentin omistusosuudella. Se jatkaa liiketilojen vuokraamista yrittäjille, jotka voivat palata Lasipalatsiin runsaan vuoden kuluttua, kun sen remontti valmistuu.

– Meille on tosi tärkeää, että tässä on muutakin toimintaa eli nämä ravintolat, baarit ja muut, toteaa Konstsamfundetin toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh.

Nuorisotyö ja taide lyövät kättä

Amos Rexiin tulee myös kaupungin nuorisotyöntekijöitä. Lasipalatsi on luonteva paikka nuorisotyölle, sillä nämä ovat jo ottaneet reviirikseen lähellä sijaitsevan Kampin keskuksen ja sen aukion.

– Pyrimme siihen, että keskusta-alueella olisi vähemmän erillisiä nuorisotoimen paikkoja, mutta nuorisotoimi toimisi siellä missä nuoretkin ovat. Perustamme toimintapisteitä esimerkiksi Keskustakirjastoon ja Amos Rexiin, Viljanen sanoo.

Kampin keskuksesta nuoria on joskus häädetty uloskin, mutta Amos Rexin johtaja Kai Kartio lupaa, että museossa nuoret saavat hengailla. He ovat tärkeä kohderyhmä museolle ja pääsevät ilmaiseksi sisään. Nuoret saavat itse osallistua esimerkiksi digitaideprojekteihin.

– Museosta tulee risteyskohta, jossa ihmiset, ilmiöt ja aikakaudet kohtaavat. Ennen kaikkea siitä tulee paikka nuorille. Siitä tulee laboratorio, missä voidaan kokeilla, mitä tulevaisuuden kuvataide ja visuaalinen kulttuuri voisivat olla, Kartio kuvailee.