Kuka joutuukaan maksajaksi? Aluehallintouudistus epäilyttää sekä isoja että pieniä kaupunkeja

Aluetutkija Timo Aron tänään keskiviikkona julkaisemassa selvityksessä nousee esille huoli siitä, että suuret kaupungit joutuvat rahoittamaan pieniä kuntia entistä enemmän. Suurten kaupunkien kupeessa olevan Keravan johtaja kuitenkin pelkää, että tulos on päinvastainen.

Kotimaa
Kolikoita Suomen kartan päällä.
Yle

Hallitus on päättänyt, että Suomeen tulee 18 itsehallinto- ja 15 sote-aluetta. Tänään julkaistun "Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa” -selvityksen mukaan 18 samalla kaavalla muodostettua itsehallintoaluetta ei voi toimia koko Suomessa.

Tutkija Timo Aron mielestä suurten kaupunkien ja kaupunkialueiden erityispiirteet pitäisi huomioida erillisellä lainsäädännöllä, kun itsehallintoalueita ja niiden tehtäviä muodostetaan.

– Suurimpiin kaupunkeihin kohdistuu merkittävästi työllisyyteen, maahanmuuttoon, sosilaaliseen syrjäytymiseen sekä eriytymiskehitykseen liittyviä haasteita. Ne vaativat palvelu- ja kustannusrakenteelta ihan erilaisia ratkaisuja kuin sellaisilla alueilla, joilla nämä haasteet eivät ole niin suuria, Aro sanoo.

Espoolle voisi sopia myös yksi itsehallintoalue

Helsingin, Vantaan ja Espoon päättäjät ovat jo keskustelleet siitä, millainen tulevaisuuden itsehallintoalue voisi olla, kertoo Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki (kok).

Kun näitä kustannusrakenteita aletaan harmonisoimaan, se johtaa siihen, että tehokkaasti asiansa hoitaneet kunnat kärsivät.

Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen

Vantaan kaupunginhallitus on linjannut, että Uudenmaan voisi jakaa kahteen osaan. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) on samoilla linjoilla, mutta Torkin mukaan myös yksi alue voisi toimia.

Hänen mielestään alueiden määrä olennaisempaa on se, miten niiden tehtävät ja toiminta määritellään.

– Yksi itsehallintoalue voi olla ihan hyvä ratkaisu, jos pystytään katsomaan erikseen nimenomaan suuret kaupungit, kuten Aron raportissa sanotaan. Espoon mielestä Uuttamaata ei välttämättä pidä pilkkoa, mutta siinä olemme Rauhamäen kanssa samaa mieltä, että tämä on alueena niin iso ja rooliltaan niin erilainen, että tähän tarvitaan jonkinlainen erillisratkaisu.

Aro: Isot joutuvat kannattelemaan pieniä

Selvityksessään Aro tuo esille riskin, että aluehallintouudistuksen myötä syntyy päällekkäisiä tukijärjestelmiä, joiden myötä isot kaupungit kannattelevat pieniä, taloudeltaan heikkoja kuntia.

– Jo nyt kuntien välisiä sosiaalisia ja taloudellisia eroja tasataan valtionosuuksien ja erilaisten verotulotasausjärjestelmien kautta. Jatkossa vahvojen kaupunkiseutujen riskinä voi olla se, että tulee päällekkäisiä tasausjärjestelmiä. Tasataan sekä kuntien välisiä eroja että myös itsehallintoalueiden välisiä eroja, Aro sanoo.

Torkin mukaan Espoossa ei kuitenkaan olla huolissaan rikkaan kunnan rahojen siirtymisestä muualle vaan ennen kaikkea siitä, että päätöksenteko ei saisi siirtyä liian kauaksi kuntalaisista.

– Haluamme luoda kokonaisuuden, joka parhaiten toimii ja palvelee asukkaita.

"Uusimaa ja Helsingin seutu muodostavat ihan omanlaisen erityisalueen"

Uudellamaalla on 1,6 miljoonaa asukasta, ja Helsingin seudulla on yli kolmannes koko maan työpaikoista. Alueella syntyi lähes 36 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2012.

Nämä faktat pitäisi Torkin mielestä huomioida, kun alueen kaupunkien rooleja suhteessa itsehallintoamalliin muodostetaan.

– Olemme pitkälti samoilla linjoilla Aron kanssa, jos ajatellaan kaupunkiseutujen elinvoimaa ja sitä, miten elinkeinoelämää tuetaan ja innovaatiokykyä vaihvistetaan. Näissä asioissa isoilla kaupungeilla on tähänkin asti ollut iso rooli ja ne varmasti pystyisivät jatkossakin hoitamaan niitä tehtäviä, mitkä muualla maassa voisivat istua itsehallintoalueiden toimenkuvaan.

Aron mukaan Uusimaa muodostaa oman erityisalueensa Suomessa.

– Uudenmaan kohdalla tulee kaikkein kirkkaimmin näkyviin se, kuinka erilaisia Suomen alueet ovat. Kun itsehallinto- ja sotealueratkaisua tehdään, niin olennaisinta on tunnistaa alueiden väliset suuret erot.

Pieni Kerava pelkää joutuvansa maksumieheksi

Suuret ovat hallinneet julkista keskustelua, mutta mitä mieltä on uusmaalaisittain pieni kaupunki, 30 000 asukkaan Kerava?

Kaupunginjohtaja Petri Härkösen mukaan kaupunki ei ainakaan vie isojen kaupunkien rahoja. Päinvastoin Härkönen pelkää, että Kerava joutuu vielä itsehallinto- ja sote-uudistuksessa maksumieheksi.

– Tänä päivänä Kerava tuottaa palvelut selkeästi edullisemmin kuin suuret kaupungit Helsingin seudulla ja muaalla maassa. Kun näitä kustannusrakenteita aletaan harmonisoimaan, se johtaa siihen, että tehokkaasti asiansa hoitaneet kunnat kärsivät.

Härkönenkään ei usko, että samanlainen itsehallintomalli toimisi kaikkialla Suomessa.

– Suurilla kaupunkiseuduilla on iso osuus kansallisessa bruttokansantuotteessa ja väestössä, joten on vaikea nähdä, että esimerkiksi Helsingin seudulle sopisi täysin sama ratkaisu kuin muualla Suomessa.