Tutkija: surullinen musiikki jopa lohduttaa – ”voi olla kaunista kärsiä hieman”

Surullisena pidetyn musiikin kokemukset vaihtelevat eri kuuntelijoilla. Sama musiikki voi toiseen vaikuttaa masentavasti ja tuoda toiselle lohtua ja mielihyvää. Surullisen musiikin tunnekokemuksista väitöstutkimuksen tehnyt Henna-Riikka Peltola arvioi, että rauhoittavuuden ja musiikillisen mielihyvän lisäksi surullinen musiikki voi olla arvokas tuki.

kulttuuri
Henna-Riikka Peltola tutki kuinka keskivertosuomalaiset kokevat suruullisen musiikin.
Henna-Riikka Peltola tutki kuinka keskivertosuomalaiset kokevat suruullisen musiikin.Timo Hytönen / Yle

Peltola valmistui jo aiemmin ammattikorkeakoulusta muusikoksi pääaineena klassinen laulu. Ylioppilaaksi Henna-Riikka Peltola kirjoitti Savonlinnan taidelukiosta vuonna 2002.

– Minusta piti tulla kyllä muusikko, mutta kun graduvaiheessa harrastelin musiikkitiedettä opintojen ohessa niin huomasin, että tutkimus onkin tosi kiinnostavaa ja meikäläisen luonteelle sopivaa, koska tykkään problematisoida asioita ja ajatella vähän liiankin analyyttisesti. Kun valmistuin maisteriksi ja oli tilaisuus, että kiinnostaisiko jatkaa opintoja, niin tottahan siihen tilaisuuteen piti tarttua, kertaa Peltola.

Tragedia herättää runsaasti ihmisissä kiinnostusta ja mielihyvää.

Henna-Riikka Peltola

Suru on Peltolan mukaan Suomessa hyvin arvostettu tunne ja surullisen musiikin herättämien tunteiden kokemista hän päätyi tutkimaan loogisen ristiriidan seurauksena.

– On paradoksaalista, että pitää musiikista, josta tulee itku ja paha olo. Psykologian mukaanhan näin ei pitäisi olla, koska psykologisten mallien mukaan ihmiset välttävät negatiivisia tunteita ja pyrkivät saamaan positiivisia kokemuksia. On tosi kiinnostava ilmiö, että juuri taiteiden kontekstissa, oli se sitten musiikki, elokuva tai kirjat, niin tragedia herättää runsaasti ihmisissä kiinnostusta ja mielihyvää.

Suomalaiset eivät olekaan mollikansaa

Musiikkitieteen väistöskirjassaan Peltola tutki surullisen musiikin herättämiä tunnekokemuksia useilla menetelmillä - muun muassa kyselytutkimuksella, avovastauksilla ja ryhmähaastatteluilla. Laajemmalla haavilla otettiin tutkittavaksi satunnaisotannalla suomalaisia vastaajilla, jotka eivät erityisesti harrasta musiikkia.

Suomessakin on ihmisiä, jotka tykkäävät reippaammasta ja iloisemmasta musiikista.

Henna-Riikka Peltola

– Yllättävää oli, että lähes 40 prosenttia näistä keskivertovastaajista vastasi, ettei pidä surullisesta musiikista. Yleisesti ajatellaan, että totta kai kaikki suomalaiset tykkäävät mollista ja se on jo äidinmaitoon uutettu. Se ei välttämättä pidäkään paikkaansa. Suomessakin on ihmisiä, jotka tykkäävät reippaammasta ja iloisemmasta musiikista tai sitten eivät tykkää musiikista ollenkaan, kertoo Peltola.

Yksittäisen perustunteen sijasta musiikillinen suru näyttäytyy vastauksissa rikkaana kattokäsitteenä, johon voi sisältyä sekä äärimmäisen epämiellyttäviä ja tuskallisia tuntemuksia että todella miellyttäviä, esteettisiä ja lohdullisia tunnekokemuksia.

"Joku on tehnyt minun tunteistani kauniin biisin"

Usein surulliseksi koettu musiikki on rauhallista ja siinä on kauniita harmonioita. Suomalaiseen musiikkiperinteeseen kuuluu, että se sävelletään yleensä kauniiksi ja herkäksi.

Vaikka tuntuukin tosi pahalta niin voi olla jopa kaunista kärsiä hieman.

Henna-Riikka Peltola

– Jos itsellä on vähän vaikeaa tai on väsynyt tai allapäin niin musiikki ikään kuin vastaa omaa olotilaa. Siitä saa vertaistukea ja ihan suoranaista lohtua. Tietää, että joku muukin kokee samanlaisia tunteita, joku on tehnyt minun tunteistani kauniin biisin. Siitä tulee paitsi vertaistuki niin myös esteettinen arvostus, että vaikka tuntuukin tosi pahalta niin tässä voi olla jopa kaunista kärsiä hieman, kiteyttää Peltola.

Tutkimus osoitti, että musiikin herättämiä tunnekokemuksia on vaikea pukea sanoiksi. Kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä ja vahvasti sidoksissa kuulijan elämäntilanteeseen, kuunteluhetkeen, mielialaan sekä musiikkimakuun.

Yksilöeroista huolimatta vastaajien tunnekokemuksista paljastui yhteisiä piirteitä. Surullisen musiikin herättämät tunteet ovat ainakin osittain sosiaalisesti opittuja ja jaettuja.

Henna-Riikka Peltolan mukaan tunteiden käsitteellistämisen näkökulmaa voidaan jatkossa soveltaa musiikkipsykologisessa tutkimuksessa ja musiikkiterapiassa.

Peltolaa haasttatteli Mikko Maasola.