Lapsiin panostamalla elinikä pitenee

Jo varhaislapsuus vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin aikuisena. Näin väittää Suomessa vieraillut maailmankuulu lääkäri Sir Michael Marmot. Vasta valmistunut tutkimuskin neuvoo panostamaan lapsuuteen.

Kotimaa
sir michael marmot
Sir Michael Marmotin mukaan koulun tarkoitus ei ole vain oppia lukemaan ja kirjoittamaan, vaan olemaan kansalainen nyky-yhteiskunnassa. Hän ihailee esimerkiksi suomalaista koulujärjestelmää, jossa pojat oppivat kokkaamaan ja tytöt tekemään puukäsitöitä.Niklas Evers / Yle

Koulutus, tulot, ammatti ja asuinpaikka vaikuttavat siihen, miten syömme, paljonko liikumme ja juomme alkoholia tai poltamme tupakkaa. Ne vaikuttavat sitä kautta terveyteemme ja elinikäämme.

Kansanosien välisiä eroja sairastavuudessa, työ- ja toimintakyvyssä ja viime kädessä kuolleisuudessa on pyritty vähentämään monin keinoin. Moni asia onkin parantunut, mutta ei kaikilla. Moniin Euroopan maihin verrattuna Suomessa on poikkeuksellisen suuret erot eri sosioekonomisten ryhmien kuolleisuudessa.

Eliniän odote -grafiikka
Kun 35-vuotiaan työntekijämiehen keskimääräinen elinikä on 74 vuotta, johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä kuusi vuotta pidempään.Yle Uutisgrafiikka

Terveyserot koskettavat yhtä lailla keskiluokkaa, sanoo eilen Lääkäripäivillä Suomessa luennoinut, lääketieteen ansioistaan aateloitu, Maailman lääkäriliiton presidentti Sir Michael Marmot.

– Kahdeksan vuotta vähemmän terveitä elinvuosia, kahdeksan vuotta vähemmän tervettä elämää rikkaimpiin ja hyväosaisimpiin verrattuna!

Sir Michael Marmot
– Joidenkin mielestä syy lapsuudesta juontuviin terveyseroihin on huonossa vanhemmuudessa, toisten mielestä köyhyydessä. Molemmat ovat oikeassa. Siksi pitää sekä vähentää köyhyyttä että tukea vanhemmuutta. Molemmilla on iso merkitys loppuelämän kannalta, sanoo Sir Michael Marmot.Niklas Evers / Yle

Sir Marmotin mielestä kaikkeen tähän vaikuttaa jo varhaislapsuus.

– Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli, samoin vanhempien tukemisella varhaislapsuuden vuosina. Näin lapset pärjäävät paremmin koulussakin. Ja koulutus on avainasemassa, koska se määrittää, millaisen työn saa, paljonko tuloja, missä asuu. Kaikki nämä ovat erityisen tärkeitä terveyden kannalta, Marmot sanoo.

Suomalaistutkimus uurtaa uraa

Jo lapsuudesta kumpuavien ongelmien ehkäisyä on tutkittu myös maailman suurimmassa käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyohjelmassa Turun yliopistolla. Kaikkiaan 5 000 nelivuotiasta perheineen osallistui tutkimukseen. Heistä 500 ohjattiin perhevalmennukseen.

Professori Andre Sourander, Turun yliopisto
Professori Andre Souranderin mielestä tarvitsemme lisää tutkimusta ja niihin perustuvia ohjelmia, jotta lasten mielenterveysongelmien pitkäaikaisvaikutukset voidaan ehkäistä.Niklas Evers / Yle

Professori Andre Souranderin mielestä tutkimustulos on selvä.

– Me olemme pystyneet osoittamaan, että ohjelmamme toimii vuoden seurannassa, se ehkäisee ongelmia: Vanhemmuuteen satsaamalla, vanhemmuutta tukemalla, lasten käytösongelmat muuttuvat.

Varhaiseen puuttumiseen kannustaa myös Lääkäriliitto.

– Kun näemme, että lapsilla menee huonosti, sen pystyy tunnistamaan niin opettaja koulussa kuin terveydenhoitaja neuvolassa kuin lasta hoitava lääkäri. Niitä koskevat toimenpiteet kunnassa, jossa ne tehdään, tulee saattaa kuntoon. Meillä on siihen keinoja, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Iso ongelma on se, että budjeteissa tällaiset toimet näkyvät vain kuluina, eivät niiden vähentäjänä.