Lapsiköyhyys koettelee Suomea – arkkipiispa huolissaan köyhyyden salaamisesta ja hyväksymisestä

Lapsiköyhyys kasvaa Suomessa hälyttävästi ja eriarvoistaa perheitä entistä enemmän. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on parinkymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Rahan niukkuus ei enää koettele ainoastaan yksinhuoltajia ja työttömiä vaan myös työssäkäyviä perheitä. Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan köyhyyden piilottelusta ja hiljaisesta hyväksymisestä.

talous
Rahan niukkuus koettele työttömien ja yksinhuoltajien lisäksi myös työssäkäyvien perheitä.
Rahan niukkuus koettele työttömien ja yksinhuoltajien lisäksi myös työssäkäyvien perheitä.Riikka Pennanen / Yle

Lapsiköyhyys nostettiin pääteemaksi parhaillaan käynnissä olevilla Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä. Päivillä todettiin, että köyhissä perheissä eläviä lapsia on Suomessa jo lähes yhtä paljon, kun Jyväskylässä asukkaita. Lapsiasiavaltuutetun toimiston arvio köyhistä lapsista on 117 000. THL:n luku on vielä suurempi: 150.000.

Eriarvoisuus näkyy lapsen koko elämänkaaressa.

Tuomas Kurttila

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi, että lapsiköyhyys on Suomessa yleistä ja 11 prosenttia lapsista elää pienituloisissa köyhissä perheissä.

– Lapsuus eriarvoistuu eli perhe ja vanhempien koulutustausta määrittelee yhä enemmän lapsen elämää. Eriarvoisuus näkyy lapsen koko elämänkaaressa: siinä minkälaiseen kouluun lapsi valikoituu ja minkälaiseen kaveripiiriin hän saattaa päästä. Köyhyys määrittelee myös sitä, kuinka paljon ja mitä lapsi harrastaa, summaa Kurttila.

Köyhyys määrittelee myös sitä, kuinka paljon ja mitä lapsi harrastaa.
Köyhyys määrittelee myös sitä, kuinka paljon ja mitä lapsi harrastaa.Riikka Pennanen / Yle

Perhepolitiikan dosentti Mia Hakovirta kertoi, että usein kysytään mitä haittaa köyhyydestä voi olla.

– Eihän meidän lapsuudessa ollut väritelevisiota tai kännykkää tai eihän meillä palelluta kadulle tai kuolla nälkään. Pitää muistaa, että lapset elää lapsuuttaan vain kerran elämässä ja se on ainutlaatuinen elämän vaihe. Ja kaikki mitä yhteiskunnassa tapahtuu, heijastuu lapsuuteen tässä ja nyt, perustelee Hakovirta.

Köyhyys kirpaisee eniten pääkaupunkiseudulla

Köhyys tuntuu kovalta etenkin suurissa asutuskeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, joissa hintataso on korkea. Erityisen tiukkaa on yksinhuoltajaperheiden vanhempien arjessa..

– Noin joka viides yksinhuoltaja on köyhä ja köyhien perheiden lapsista 40 prosenttia on sanonut, että he eivät ole voineet osallistua koulun luokkaretkille, kertoo Tuomas Kurttila.

Heillä on suurempi riski sairastua mielenterveysongelmiin.

Mia Hakovirta

Yksinhuoltajien ohella köyhyys on aiemmin piinannut etenkin työttömiä. Nykyään joukko on kasvanut.

– Tämän päivän pienituloiset perheet ovat kuitenkin työtä tekevien vanhempien perheitä eli työttömyys ja köyhyys ei ole yksi ja sama asia, muistuttaa Kurttila.

Dosentti Mia Hakovirran mukaan lapsuudessa koetut toimeentulovaikeudet vaikuttavat monella tavalla myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa.

– Lapsilla on matalampi koulutustaso, heillä on suurempi riski sairastua mielenterveysongelmiin, suurempi riski huostaanottoihin, voivat syyllistyä rikoksiin ja myös toimeentulotuen saaminen on tämän tutkimuksen mukaan periytyvää.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan kulutuksen yli-ihannoinnista.
Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan kulutuksen yli-ihannoinnista.Riikka Pennanen / Yle

Köyhyys piiloutuu taloudellisten arvojen taakse

Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan taloudellisten arvojen ylivallasta ja köyhyyden piilottelusta.

– Meidän köyhyydelle on ominaista se, että se vaikenee ja kätkeytyy, sitä kannetaan vähän niin kuin häpeänä. Vallitseva ihanne on, että ihmisen täytyy selviytyä, pärjätä ja olla tavalla tai toisella mukana tietyssä kulutustasossa. Se tuntuu myös lasten maailmassa, pahoittelee arkkipiispa Mäkinen.

Mäkisen mukaan julkinen keskustelu Suomessa käydään hyvin pitkälti talouden ehdoilla.

Sitä kannetaan vähän niin kuin häpeänä.

Kari Mäkinen

– Siihen on sivussa muodostunut ajatus, että ikävä kyllä kaikki eivät selviydy ja jotkut jäävät ulkopuolelle. Se nyt vaan sattuu olemaan se hinta, joka meidän täytyy maksaa, jotta enemmistön vauraus säilyy. Eli tämä on enemmänkin asenteellinen kysymys.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan maailman mittakaavassa Suomen lapset ovat rikkaita ja pohjoismaisessa vertailussa kärjessä. Suomessa elää kuitenkin 117 000 lasta köyhissä perheissä ja heistä jokainen on liikaa.

– Lapsiköyhyys olisi yhä voitettavissa, vaikka köyhien asema heikkenee entisestään, kun päivähoito-oikeutta rajataan ja lapsilisän indeksit leikataan. Jos päätöksiä ja niiden vaikutuksia ei arvioida, me teemme summamutikassa ja silmät kiinni päätöksiä, mitä me emme haluaisi edes tehdä. Esimerkiksi lapsilisä on köyhille perheille tuiki tärkeä toimeentulo. Nämä säästöt ovat vääriä ja koituvat hyvin nopeasti yhteiskunnan tappioksi ja kuluiksi, kritisoi Kurttila.

Kurttilaa, Hakovirtaa ja Mäkistä haastatteli Sami Spåra