Tunnelmallinen takkatuli voi olla terveysriski sekä sinulle että naapurillesi

Takkatuli ja pakkaspäivä – mikä ihana yhdistelmä. Savun mukana kuitenkin vapautuu ilmaan terveydelle haitallisia ja jopa syövälle altistavia yhdisteitä. Kun käytät tulisijaa oikein, voit minimoida terveysriskit.

Kotimaa
Takkatuli ritiläluukkujen läpi katsottuna.
Siru Päivinen / Yle

Pakkasiltana on mukavaa lämmitellä takkatulen ääressä, mutta harva tulee ajatelleeksi, että savussa piilee terveysriski.

– Puunpolton päästöt voivat nostaa ilmanlaadun yhtä heikoksi kuin pääteiden varsilla, sanoo ilmansuojeluasiantuntija Marja Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:stä.

Savun mukana ilmaan vapautuu pienhiukkasia ja syövälle altistavia PAH-yhdisteitä eli polyaromaattisia hiilivetyjä.

– Savu on suomalaisille tuttu ja turvallinen elementti, mutta tiedetään, että asuminen alueella, jolla on paljon puunpolttoa, vaikuttaa hengitysteihin ja sydänsairaiden oireiluun.

Puunpoltosta yhtä paljon päästöjä kuin autoista

EU:n PAH-yhdisteille asettama tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. HSY seuraa näiden alueiden ilmanlaatua mittauksin.

Olisi hyvä katsoa sitä omaa piippua, ettei savu kulkeudu suoraan naapurin ilmanvaihtoon.

Ilmansuojeluasiantuntija Marja Myllynen, HSY

Ongelma ei ole pysyvä, sillä ilmanlaatu paranee kevättä kohti, kun puunpoltto vähenee. Puusaunat aiheuttavat kuitenkin päästöjä ympäri vuoden.

Pääkaupunkiseudulla pientaloalueiden puunpoltosta syntyy vuositasolla yhtä suuret pienhiukkaspäästöt kuin autoliikenteen pakokaasuista ja energialaitosten piipuista.

– Terveyden kannalta tämä on aika yllättävä asia, koska tulisijojen päästöt tulevat asuinalueilla, joissa ihmiset viettävät suuren osan päivästä. Energialaitosten piiput ovat korkeita ja niiden savut leviävät, joten ne eivät vaikuta hengitysilmaan samalla tavalla kuin asuntojen tulisijat.

Älä savusta naapureita!

Vaikka kaupungeissa puuta poltetaan pääasiassa lisälämmön lähteenä kaukolämmön ohella, on ogelmana se, että talot on rakennettu kovin tiheään maaseutuun verrattuna.

Oma piippu ja tulisija kannattaa pitää kunnossa, etteivät naapurit joutuisi kärsimään toistensa savuista kohtuuttomasti.

Takkaan ei pidä heittää maitotölkkejä ja muita roskia, koska ne savuttavat enemmän kuin tuottavat lämpöä. Myös kosteaa puuta poltettaessa lämpöä menee harakoille, sillä palamislämpötila on alhaisempi kuin kuivan puun palaessa.

– Olisi hyvä katsoa sitä omaa piippua, ettei savu kulkeudu suoraan naapurin ilmanvaihtoon. Nuohooja kannattaa kutsua kerran vuodessa, että palaminen olisi mahdollisimman puhdasta ja paloturvallisuusriskeiltä vältytään.