Kuvataideakatemia kurkottaa kovempaan seuraan – apuun maailmankuulu taiteen asiantuntija

Taideyliopiston Kuvataideakatemia haluaa kehittyä kansainvälisenä opinahjona. Siksi se kutsui yhden maailman tunnetuimmista kuraattoreista Okwui Enwezorin Suomeen.

kuvataiteet
Okwui Enwezor.
Okwui Enwezor.Yle

Muutama Kuvataideakatemian taidegrafiikan opiskelija esittelee töitään talossa vierailevalle kuraattorille Okwui Enwezorille.

Mittakaava on hurja. Enwezor on yksi maailman tunnetuimmista taidevaikuttajista.

Hän vastasi viimevuotisen Venetsian biennaalin taiteellisesta sisällöstä.

Enwezor nosti esiin muun muassa maailman kriisipesäkkeitä, poliittista taidetta sekä taiteen mahdollisia tulevaisuudenkuvia.

Maailmankuulu kuraattori kieltää rakentaneensa poliittista tapahtumaa siitä huolimatta, että Venetsiassa luettiin yleisölle näyttävästi Karl Marxin Pääomaa Das Kapital –nimen saaneessa oratoriossa.

– En yrittänyt saada taiteilijoita liikkeelle omien huolieni politisoimiseksi. Venetsian biennaalissa kiinnitettiin huomiota kysymyksiin, joita taiteilijat esittivät sekä välineisiin, jotka he olivat valinneet, Enwezor toteaa.

Hänelle tapahtuma oli ennen kaikkea esitys nykyhetkestä.

– Venetsian biennaali opetti, että taiteessa on voimaa.

Afrikan nykytaide kartalle

Enwezor nosti Afrikan nykytaiteen maailmankartalle.

Nigerialaissyntyinen, Yhdysvalloissa opiskellut taiteen asiantuntija kokosi näyttelyn afrikkalaisesta nykyvalokuvataiteesta Guggenheimin taidemuseoon New Yorkissa.

Sen jälkeen Enwezorista on tullut yksi afrikkalaisen modernin taiteen ja nykytaiteen johtavista asiantuntijoista maailmalla.

Afrikka on yhä hänen mielenkiintonsa keskeinen kohde. Enwezor oli myös ensimmäinen afrikkalaistaustainen Venetsian biennaalin ruorissa tapahtuman yli satavuotiaassa historiassa.

Suomalainen nykytaide on Enwezorille melko tuntematon alue.

Hän kertoo tehneensä yhteistyötä vuosien varrella muutaman suomalaistaiteilijan, kuten videotaiteilija Eija-Liisa Ahtilan, valokuvataiteilija Esko Männikön sekä amerikkalais-suomalaisen taiteilijan Liisa Robertsin kanssa.

Roberts oli esillä Venetsian biennaalin päänäyttelyssä, Männikkö Johannesburgin historian toisessa biennaalissa melkein 20 vuotta sitten.

– Taiteilijoilla, joita itse pidän nykyaikaisina, on maailmanlaajuinen ääni. Se koskee myös Suomea, Enwezor sanoo.

Museoiden laajentuminen kiinnostaa

Kuvataideakatemiassa vieraillut Enwezor on toistamiseen Suomessa. Toissavuonna hänet toi tänne chileläissyntyisen Alfredo Jaarin laaja näyttely Kiasmassa.

Sanansa tarkkaan valitseva taiteen vallankäyttäjä varoo ottamasta kantaa esimerkiksi Helsinkiin kaavailtuun Guggenheimin taidemuseoon.

– Olen viimeinen ihminen puhumaan siitä.

Enwezor kuitenkin muistuttaa, että Guggenheim Helsinkiin pätevät samat kysymykset kuin maailman muihin suunnitteilla oleviin taidemuseoihin: mitä mahdolliset uudet museot aikovat esittää, ja mikä on niiden tehtävä suhteessa muihin jo olemassa oleviin taidelaitoksiin.

Enwezor on seurannut kiinnostuksella tunnettujen museobrändien laajentumista Euroopassa. Uusia museoita ovat avanneet muun muassa Louvre, Centre Pompidou, Eremitaasi sekä Pietarin Venäläinen museo.

– Ne näyttelevät kiinnostavaa roolia siinä, miten uudet yleisöt pääsevät nauttimaan näiden suurten taidelaitosten kokoelmista muualla. Minulla ei ole mitään laajentumista vastaan, jos motivaatio on kunnossa, Enwezor sanoo.

Hän itse johtaa Haus der Kunst –taidehallia Münchenissä. Sillä ei ole omaa kokoelmaa.