Talenttikisojen vaikutus tuntuu musiikkiopistossakin: lapset haluavat nyt rytmipuolelle

Television musiikkikisat ovat innostaneet soittajia siirtymään klassisesta opetuksesta rytmimusiikkiin. Nuoria puhallinsoittajia ja pianisteja on siirtynyt aiempaa enemmän rytmimusiikin pariin, vaikka soitin sopisikin tyypillisesti klassiseen musisointiin.

kulttuuri
Tyttö soittaa rumpuja
Mikko Haapanen / YLE

Pari viime vuotta lapset ovat voineet Keski-Pohjanmaan konservatoriolla valita soittimesta riippumatta minkä hyvänsä kolmesta tyylilajista eli klassisen, rytmi- tai kansanmusiikin.

– Pääosin lapset valitsevat edelleen klassisen musiikkiopetuksen linjan. Mutta rytmimusiikki vetää nyt selvästi, kun kevyt musiikki on ollut viime vuosina pinnalla ainakin erilaisten musiikkikilpailujen kautta, kertoo konservatorion apulaisrehtori Pasi Ojala.

Rytmisoittimiin kuuluvat perinteisesti rummut, kitara, basso ja syntetisaattori. Klassisia ovat taas esimerkiksi puhallin- ja jousisoittimet sekä piano.

– Se mitä saadaan tuutin täydeltä mediasta, vaikuttaa toki lapsiinkin. Erilaiset talenttikisat ja Voice of Finlandit näkyvät innostuspiikkinä lasten valinnoissa. Varsinkin nuoria tyttöjä se on innostanut lauluopintojen pariin rytmimusiikin puolelle, kertoo Ojala.

Into rytmimusiikkiin ei ole ongelma

Rytmimusiikkipuoli on vetänyt puhallinsoittajia ja pianisteja. Siirtohalukkuus on putkahtanut joillekin myös kesken opiskelujen. Eli muutaman vuoden opiskelun jälkeen klassiselta on vaihdettu rytmimusiikkiin.

Se mitä saadaan tuutin täydeltä mediasta, vaikuttaa toki lapsiinkin.

Konservatorion apulaisrehtori Pasi Ojala

Mahdollisuus on innostanut soittajia hieman aiempaa enemmän hakeutumaan rytmipuolella. Noin 10 puhallinsoittajaa ja pianistia on aloittanut rytmipuolella muutoksen jälkeen, vaikka pääsoitin onkin klassinen. Klassisella puolella opiskelee noin 600 lasta, rytmimusiikissa 50 ja kansanmusiikissa 30.

Konservatoriolle rytmimusiikin imu ei ole ongelma, vakuuttaa apulaisrehtori Pasi Ojala.

– Oppilaitos tarjoaa jatkossakin joustavaa siirtymistä musiikkityylistä toiseen. Nuoren oma halu ratkaisee paljon, Ojala painottaa.

Rytmimusiikki on suhteellisen nuori tyylilaji. Se tuli vahvemmin konservatorion tarjontaan mukaan vasta noin 20 vuotta sitten.