Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin

Kellojen siirtämisen terveysvaikutukset askarruttavat tutkijoita. Suomalaistutkimuksen mukaan sydäninfarktien kokonaismäärä ei lisäänny, mutta levon vähentymisellä tai lisääntymisellä on vaikutuksensa infarktien ajoittumiseen.

Kotimaa
Kellot siirtyvät talviaikaan ensi yönä klo 4.00.
Tutkimuksessa selvitettiin sydäninfarktien esiintymistä suomalaisissa sairaaloissa vuosina 2001 – 2009.Yle Uutisgrafiikka

Kesäaikaan siirtymisellä on vaikutuksensa sydäninfarktiriskiin, mutta infarktien määrää tai kuolleisuutta ei kellojen siirtely näytä lisäävän, selviää Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksessa.

– Kesäaikasiirtymät ja levon väheneminen tai toisaalta lisääntyminen vaikuttaa ihmisen useisiin fysiologisiin mekanismeihin. Ilmeisimmin nämä muuttuvat siinä määrin, että se vaikuttaa sydäninfarktiriskiin, Turun yliopistollisen keskussairaalan dosentti ja kardiologian erikoislääkäri Ville Kytö kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin sydäninfarktien esiintymistä suomalaisissa sairaaloissa vuosina 2001 – 2009. Sairaaloiden sydäninfarktihoitojaksojen määrää ja jakaumaa tarkasteltiin kellojen siirtoa edeltävien kahden viikon ja siirtoa seuranneiden kolmen viikon aikana.

Infarktien määrä kellon siirtämistä seuraavalla viikolla ei muuttunut, mutta sillä oli vaikutuksia infarktien päivittäiseen vaihteluun.

– Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana, Kytö sanoo.

Diabetesta sairastavilla erilaisia vaikutuksia

Tutkimuksessa havaittiin myös, että sokeritauti saattaa vaikuttaa kellojen siirtämisen aiheuttamaan infarktiriskiin. Diabetesta sairastavia potilaita oli infarktin saaneiden potilaiden joukossa keväällä vähemmän ja toisaalta syksyllä enemmän.

– Tämä vaatii vielä tarkempia lisäselvittelyjä, mutta ilmeisesti sokeritauti jollain tavalla vaikuttaa tähän kellojen siirtymisen ja levon vähyyden aiheuttamaan infarktiriskiin, Kytö sanoo.

Kellojen siirtämisen terveysvaikutukset ovat olleet pitkään lääketieteellisen tutkimuksen mielenkiinnon kohteena. Viimeistä sanaa aiheesta ei ole vielä sanottu.

– Tutkimusten tulokset ovat menneet jonkin verran ristiin. Toisissa tutkimuksissa on löydetty selkeämpikin muutos infarktien lukumäärässä, mutta toisaalta ruotsalaisissa tutkimuksissa ollaan saatu suunnilleen samanlaisia tuloksia kuin Suomessa, Kytö kertoo.