Suomi on poikkeus maailmalla – "Kriisissä lääkkeitä saavat ne maat, joilla on eniten valtaa ja rahaa"

Suomessa käytettävistä lääkkeistä 80 prosenttia tuodaan ulkomailta. Kriisitilanteissa lääkkeiden tulo Suomeen voi katketa hyvinkin nopeasti, mutta kiitos ainutlaatuisen lainsäädännön, lääkkeet eivät maasta heti lopu.

Kotimaa
Robotti sijoittaa lääkkeitä hyllyyn apteekissa.
Robotti sijoittaa lääkkeitä hyllyyn apteekissa.Ritva Karhula / Yle

Suomessa varastoidaan lääkkeitä julkisen terveydenhuollon ja yksityisten lääkkeiden toimittajien varastoissa. Varastointi perustuu maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen lääkkeiden velvoitevarastointilakiin (siirryt toiseen palveluun).

Varastointi takaa tiettyjen lääkeaineiden (siirryt toiseen palveluun) saatavuuden kaikissa tilanteissa. Suurin osa Suomessa käytettävistä lääkkeistä on tuontitavaraa – 80 prosenttia tulee joko ulkomaisilta valmistajilta tai suomalaisten lääkeyritysten ulkomailla sijaitsevilta tehtailta.

Lääkkeitä varastoidaan lääkeaineesta riippuen kolmesta kuukaudesta 10 kuukauden käyttöä vastaava määrä. Samalla huolehditaan siitä, ettei varasto pienene tiettyä määrää pienemmäksi, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen lääkkeiden velvoitevarastoinnista vastaava asiamies Riku Jokela.

Kriisissä lääkkeitä saavat ne, joilla on eniten valtaa ja rahaa.

Riku Jokela

– Tästä johtuu, että joskus apteekista saa lääkkeitä, jotka on valmistettu jo jonkun aikaa sitten. Ne eivät kuitenkaan ole vanhoja, vaan varastosta lähtee sinne ensiksi saapuneet lääkkeet. Säilyvyysaikahan on useimmilla lääkkeillä jopa viisi vuotta, sanoo Jokela.

Varastointi ei ole ilmaista. Kunnallisille toimijoille lääkkeiden velvoitevarastoinnin kulut huomioidaan valtionosuuksissa. Huoltovarmuuskeskus korvaa varastoon sitoutuneen pääoman yksityisille toimijoille.

– Varastoihin sitoutunut pääoma on ainakin 120 miljoonaa euroa, voi olla vielä enemmänkin. Korvausta maksetaan sitoutuneelle pääomalle kahdesta neljään prosenttia yli Suomen Pankin viitekoron. Lääkkeille matalampi korvaus ja infuusionesteille korkeampi, kun niiden varastointi vie aika paljon enemmän tilaa kuin muiden lääkkeiden. Ei se oikein bisnekseksi käy kenellekään, sanoo Jokela.

Varastoista löytyy lähinnä reseptivalmisteita

Kaikkia lääkkeitä ei varastoida. Laissa on nimetty lääkeryhmät ja vaikuttavat aineet, joita velvoitevarastointi koskee. Käytännössä mukana on muun muassa laaja kirjo antibiootteja sekä leikkauksissa ja akuuteissa sairauksissa tarvittavia lääkkeitä.

– Mukana on myös aika paljon kroonisten sairauksien hoitoon liittyviä lääkkeitä, vaikkapa diabeteksen, verenpaineen tai astman hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

Vaikka velvoitevarastointi on annettu yksityisten toimijoiden lisäksi kunnille, ei jokaisessa terveyskeskuksessa lääkkeitä varastoida. Käytännössä kunnat tekevät yhteistyötä ja varastoja on keskitetty isoille paikkakunnille. Varastoja on esimerkiksi keskussairaaloiden yhteydessä, sanoo Riku Jokela.

Kukaan muu kuin me itse emme huolehdi siitä, saammeko tarvitsemamme lääkkeet vai emme.

Riku Jokela

– Lääkkeet ovat sellaisia, joita ei voi pitää missä tahansa. Monessakaan laitoksessa ei ole enempää lääkkeitä kuin päivittäisessä käytössä tarvitaan, siinä on mukana monenlaisia turvallisuuskysymyksiäkin.

Velvoitevarastoinnin ansiosta koko maassa on enemmän lääkkeitä kuin muuten olisi, sanoo Jokela. Hajasijoituksen ansiosta esimerkiksi lääketukkujen varastoissa tapahtuvat onnettomuudet eivät halvauta lääkkeen saatavuutta.

– Meillä on todella vähän lääketukkuja. Varastoissa voi sattua vahinkoja, tulipaloja tai vesivahinkoja ihan normaalioloissakin. Joitakin lääkkeitä saa vain yhden tukun kautta, joten vahingon sattuessa voisi koko valtakunnan lääkevaranto tuhoutua ilman hajasijoitusta. Nyt lääkkeitä on kaikissa isommissa kaupungeissa, Pohjois-Suomessa muun muassa Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Soteuudistus ei vaikuta varastointiin

Varastointimäärät perustuvat edellisen vuoden lääkkeiden kulutukseen. Jos jotain lääkettä, esimerkiksi harvinaista syöpälääkettä, on käytetty vain yhdelle potilaalle, voi varastointivelvoitteen välttää erillisellä hakemuksella.

Lääke tabletti pilleri
YLE

Yksityisiä terveyspalvelun tuottajia ei ole velvoitettu varastoimaan lääkkeitä samassa laajuudessa kuin julkista terveydenhuoltoa. Suunnitteilla oleva soteuudistus voi lisätä lääkkeiden käyttöä yksityiselle puolelle paljonkin. Hiljattain muutettu laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista siirtää vastuuta myös yksityiselle terveydenhuollolle, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen lääkkeiden varmuusvarastoinnista vastaava asiamies Riku Jokela.

– Jos julkinen toimija tilaa yksityissairaalalta vaikkapa 500 lonkkaleikkausta, pitää varmuusvarastointivelvoite sisällyttää ostosopimukseen. Tai sitten palvelun ostaja järjestää varastoinnin myös niille lääkkeille, joita ostosopimus koskee. Jos vaikka kolmasosa leikkaustoiminnasta yksityistettäisiin, niin siinäkään tilanteessa velvoite ei heikkenisi, sanoo Jokela.

Pussinperällä vaaditaan omatoimisuutta

Suomi sijaitsee logistisesti pussin perällä maailman kauppareiteillä, eikä ole edes kovin suuri kauppakumppani yhdellekään lääkekauppiaalle. Esimerkiksi pandemiassa lääkkeiden kulutus nousee rajusti, eikä tuotanto välttämättä pysy perässä.

Joitakin lääkkeitä saa vain yhden tukun kautta, joten vahingon sattuessa voisi koko valtakunnan lääkevaranto tuhoutua ilman hajasijoitusta.

Riku Jokela

– Kriisissä lääkkeitä saavat ne, joilla on eniten valtaa ja rahaa, ne ostavat varastot ja muut jäävät ilman. Suomi on pieni peluri maailmalla. Kukaan muu kuin me itse ei huolehdi siitä, saammeko tarvitsemamme lääkkeet vai emme. Nämä asiat ovat kansallisella vastuulla, sanoo Jokela.

Lääkkeiden velvoitevarastoinnin valvonta ja ohjeistus kuuluu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on koordinoida ja ylläpitää tilannekuvaa, johon osana kuuluu myös terveydenhuolto.

Lisäksi keskus suorittaa lääkkeiden velvoitevarastoinnin korvaukset lääkkeiden toimittajille. Huoltovarmuuskeskus myös pitää yllä varmuusvarastoja terveydenhuollossa tarvittavista hoitotarvikkeista. (siirryt toiseen palveluun)