Professori: Lisäaineista vain kaksi on huolestuttavia

Luonnollisuus ja lisäaineettomuus ovat tämän päivän ruokatrendejä. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää kuitenkin kauhukuvat lisäaineiden vaarallisista yhteisvaikutuksista. Hänen mukaansa ainoastaan kaksi ruuissa ja juomissamme käytetyistä lisäaineista herättää huolta.

A-studio
A-studiossa Mikael Fogelholm ja Anni Sirviö.
A-studiossa Mikael Fogelholm ja Anni Sirviö. Yle

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm puhui keskiviikon A-studiossa virallisten ravitsemussuositusten puolesta.

Lautasmalli puree kansaan kuitenkin heikosti, sillä esimerkiksi vain 20 prosenttia suomalaisista syö suositellun määrän eli puoli kiloa kasviksia päivässä. Einekset pitävät pintansa.

Ravitsemusaiheisen Safkatutka-sivuston toinen perustaja Anni Sirviö tyrmää puolivalmisteet ja valmisruuat.

– Olen elänyt maksalaatikolla koko lapsuuteni, mutta en söisi sitä enää. Pyrin syömään oikeaa ruokaa, joka ei tarvitse tuoteselostetta tai litaniaa säilöntäaineista, Anni Sirviö kertoo.

Sirviö on erityisen huolestunut lisäaineiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Mikael Fogelholm rientää lisäämään, ettei lisäaineita ole koskaan pystytty yhdistämään isoihin terveysongelmiin, vaikka eineksiä on syöty vuosikymmeniä.

– Lisäaineista vain kaksi on hieman huolestuttavia: lihavalmisteiden nitriitti ja virvoitusjuomissa oleva lisäaine fosfaatti, joka imeytyy hyvin ja mahdollisesti on sydänsairauksia aiheuttava tekijä, Fogelmholm listaa.

Rasva puhuttaa yhä

Safkatutkan Anni Sirviö ei nielaise virallista ravitsemussuositusta nykyisellään. Kasvisten, hedelmien ja marjojen suhteen Sirviö on suosituksiin tyytyväinen, rasvan osalta taas ei.

– Minä liputan täysrasvaisten maitotuotteiden ja vähän kovempien rasvojen puolesta.

Mikael Fogelholm vastaa Sirviön kritiikkiin, ettei ravitsemussuosituksilla ole mitään tekemistä vähärasvaisuuden kanssa. Tärkeintä on millaista rasvaa syömme.

Juuri rasvan laadusta Sirviö ja Fogelholm ovat täysin eri linjoilla.

– Jos margariinituote sisältää lähes 20 ainesosaa ja toisella puolella on luonnollisempi vaihtoehto voi, jossa on kolme ainesosaa, minun ei tarvitse miettiä hetkeäkään kumman valitsen. Kyllä lähden siihen voin junaan, Sirviö sanoo.

Fogelholm kuitenkin teilaa voin käytön.

– Tutkimusnäyttö on hyvin selkeä siitä, että kasvirasvan hyödyt on niin isoja, että margariinin valinta voin tilalle on järkevää.

Tavoite on sama: terveemmät suomalaiset

Sirviön mukaan Safkatutkan kaltaisille ravitsemussivustoille on tilausta, koska suositusten koetaan olevan suurempaa joukkoa, massaa, varten.

– Haluamme, että kansalaiset ottaisivat itse enemmän vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnista ja siitä, mitä lautaselleen valitsevat.

Fogelholm toivoisi enemmän yhteistyötä maallikkokouluttajilta. Hän toivoo, että heidän räätälöimänsä ruokavaliot olisivat linjassa virallisten suositusten kanssa.

– Meillä on kuitenkin samat tavoitteet, eli että ihmiset saataisiin terveellisemmiksi, Fogelholm sanoo.