Ohittaako Tampereen pikaratikka Helsingin? – Raide-Jokeri jo 26 vuotta suunnittelupöydällä

Suomen ensimmäinen pikaraitiotieyhteys saattaa ennättää valmistua Tampereelle ennen pääkaupunkiseutua. Molemmissa paikoissa nopeaa kaupunkiraideyhteyttä on suunniteltu 90-luvun alusta lähtien. Viime vuosina suunnitelmat ovat kuitenkin edenneet Tampereella metropolialuetta rivakammin.

Kotimaa
Raide-Jokerin linja Keilaniemestä Pitäjänmäen, Pakilan ja Viikin kautta Itäkeskukseen.
Raide-Jokerin linja Keilaniemestä Pitäjänmäen, Pakilan ja Viikin kautta Itäkeskukseen.Petteri Juuti / Yle

Kasvavat kaupungit ja entistä tiiviimpi rakentaminen edellyttävät aiempaa sujuvammin sukkuloivaa joukkoliikennettä. Pääkaupunkiseudulla raitiotiekiskot ovatkin viime vuosina levittäytyneet yhä laajemmalle, kehärata kurvaa lentoaseman kautta ja syksyllä aloittavan länsimetron uskotaan jouduttavan monen työmatkalaisen arkea.

Seudun ylivoimaisesti suosituin bussilinja on pääkaupunkiseudun poikittain halkova runkolinja 550, joka kiemurtelee Espoon Westendistä Helsingin Itäkeskukseen.

– Se alkaa olla jo niin täynnä, että jättää matkustajia pysäkeille. Kaupunkiseutu on yhä kasvussa ja meidän pitää pystyä tarjoamaan ihmisille lisää kapasiteettia, toteaa suunnittelupäällikkö Davy Beilinson Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Totuus on, että metron rakentaminen ajoi ohi.

suunnittelupäällikkö Davy Beilinson, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Lisäkapasiteettia poikittaisliikenteeseen on tarkoitus saada kiskoilla kiitävästä pikaraitiotiestä, Raide-Jokerista. Davy Beilinson kertoo, että ensikertaa Espoo ja Helsinki suunnittelivat pikaraitiotieyhteyttä jo vuonna 1990.

– Vuonna 2000 näytti kovasti siltä, että nyt tämä saattaisi nytkähtää liikkeelle, mutta kyllä kai totuus on, että metron rakentaminen ajoi tästä ohi.

Poikittainen raideyhteys täkynä rakennuttajille

Toista miljardia euroa nielaiseva länsimetro alkaa olla viittä vaille valmis. Mutta niin on myös suunnitelma Raide-Jokeriksi. Perjantaina julkaistavan hankesuunnitelman mukaan 25 kilometrin mittainen rata kulkisi Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkobussilinjan 550 reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin rata on linjattu suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden kautta Keilaniemeen.

Radalle on suunniteltu arviolta 33 pysäkkiparia ja pysäkeille pääsyyn on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet sekä liiityntäpysäköintimahdollisuus.

Koko hanke kaikkinensa maksaa noin 300 miljoonaa euroa ja valtiolta odotetaan kolmanneksen osallistumista kustannuksiin. Nyrkkisääntönä, yhdellä metron tunnelikilometrillä saa kymmenen kilometriä maan pinnalla kulkevaa pikaraitiotietä, Beilinson sanoo.

– Olennaista on kuitenkin hyöty, minkä yhteys tuottaisi koko seudulle. Tässä on mahdollista saada jopa 70 000 asukkaalle hyvä liikkumismahdollisuus, jos ratayhteys toteutuu ja sen varrella olevia maankäyttöratkaisuja ryhdytään toteuttamaan.

Yhteys on myös täky rakennuttajille ja täydennysrakentaminen puolestaan tuottaa rahaa kaupungille.

HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Tuomas Rantanen (vihr)

Samaa mieltä on HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Tuomas Rantanen (vihr). Helsingissä talous on tiukalla ja helpotusta on etsitty lykkäämällä muun muassa Raide-Jokerin toteutusta. Rantasen mukaan raideyhteys pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian.

– Yhteys on myös täky rakennuttajille ja täydennysrakentaminen puolestaan tuo lisää tuottoja kaupungille, Tuomas Rantanen selventää.

Tampere ajaa takakaarteessa ohi

Espoon suunnittelupäällikkö Davy Beilinson on työnsä puolesta seurannut pikaraitiotieverkostojen rakentamista muualla maailmassa. Hänen mukaansa myös maailmalla ensimmäisen linjan aikaansaaminen on tuntunut kovin haastavalta, mutta kun pää on saatu auki niin lisää on rakennettu.

– Esimerkkinä Ranska, jota olen seurannut lähempää. Sinne on nyt viimeisten 26 vuoden aikana rakennettu 26 eri kaupunkiin pikaraitiotiejärjestelmä, Beilinson sanoo.

Suomessa pikaraitiotieyhteyttä suunnittelee myös Tampere. Kuten pääkaupunkiseudulla myös Tampereella suunnitelmia on punnittu pitkään. Vuonna 2014 kaupunginvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman ja päätti suunnittelun jatkamisesta.

Parhaillaan Tampereella on työnalla kustannusarvio sekä toteutussuunnitelma. Jos valtuusto lokakuussa siunaa päätöksen rakennusvaiheeseen siirtymisestä, voi rakennustyö alkaa heti ensi vuonna. Tällöin pikaraitiotieyhteys voisi aloittaa kaupallisen liikennöinnin jo vuonna 2021. Pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin on arvioitu olevan liikenteessä pahimmassa tapauksessa vasta 2020-luvun lopussa.

Yhdistämme keskustan, sairaalan, korkeakoulut, rautatieaseman sekä asuinalueita.

Tampereen raitiotiehankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Raitiotiehankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomisen mukaan Tampereella tavoitellaan pääkaupunkiseudun Raide-Jokeria hieman järeämpää "maanpäällistä metroa".

– Matkustajakapasiteetti vaunuissa tulee olemaan liki kaksinkertainen ja yhteys keskustaan tärkein, Tuominen sanoo.

Tampereella linjasto on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa, kaikkiaan kiskoja tulisi 23 kilometriä.

– Yhdistämme keskustan, sairaalan, korkeakoulut, rautatieaseman sekä asuinalueita, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen listaa.

Rahaa rataverkkoon uppoaa Tampereella 250 miljoonaa euroa. Vaunujen kilpailutus on vielä kesken, mutta investoinnin arvo on noin 80 miljoonaa euroa.