Tutkimus: Moni työkyvytön voisi tehdä töitä oikealla kuntoutuksella – asenteet koventuneet vähempiosaisia kohtaan

Moni työkyvyttömiksi todetuista pitkäaikaistyöttömistä voisi tehdä töitä, jos heidän tilanteensa vain arvioitaisiin tarpeeksi laaja-alaisesti. Nyt heidät määritellään vain sairauksien näkökulmasta. Tällaiseen tulokseen on tullut perjantaina Oulun yliopistossa väitellyt kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. Hänen mukaansa myös yhteiskunnan asenteet huonompiosaisia kohtaan ovat selvästi koventuneet.

terveys
Raija Kerätär sanoo väitöskirjassaan, että pitkäaikaistyöttömien työkykyä tutkitaan liian kapea-alaisesti.
Raija Kerätär sanoo väitöskirjassaan, että pitkäaikaistyöttömien työkykyä tutkitaan liian kapea-alaisesti.Ari-Pekka Sirviö / Yle

"Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän". Tällaiset sanat löytyvät kuntoutuslääkäri Raija Kerättären väitöskirjan otsikosta. Perjantaina Oulun yliopistossa väitellyt Kerätär tarkoittaa sanoilla sitä, että nykyisin liian moni pitkäaikaistyötön todetaan työkyvyttömäksi pelkän sairauden näkökulmasta.

Pitää selvittää, miten hän pärjää arjessa, onko hänellä kavereita, onko hänellä sosiaalisia suhteita, oppiiko hän, muistaako hän

Raija Kerätär

– Tällä hetkellä voimassa oleva tapa tutkia työkykyä lähtee sairauksista. Se on selvästi riittämätön toimintatapa. Työkyvyn arviointia pitää laajentaa niin, että otetaan huomioon ihmisen kokonaistoimintakyky. Pitää selvittää, miten hän pärjää arjessa, onko hänellä kavereita, onko hänellä sosiaalisia suhteita, oppiiko hän, muistaako hän. Nämä asiat osataan terveydenhuollossa huomioida vielä hirveän huonosti, huokaa Kerätär.

Kerätär laski Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tekemässään tutkimuksessa, että joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön, usein mielenterveydellisistä syistä. Moni heistä voisi kuitenkin tehdä töitä, jos kuntien viranomaiset yhdistäisivät jo olemassa olevat tietonsa ja asiakkaan oman näkemyksen. Näin henkilö saisi juuri hänelle sopivaa hoitoa ja kuntoutusta.

Pitkäaikaistyötön ei ole sama kuin päihderiippuvainen

Usein henkilölle tehdään vain nopea katsaus, että hän on juoppo, eikä hänen hyväkseen voi mitään tehdä

Raija Keränen

Vaikka päihderiippuvuus ajaa ihmisen yleensä työmarkkinoiden ulkopuolelle, päihdehoidon tarve pitkäaikaistyöttömillä on selvästi vähäisempää kuin yleisesti luullaan. Lisäksi on vaikea sanoa, kumpi on seuraus ja kumpi syy.

– Runsaan päihteitten käytön taustalle voi kätkeytyä vaikeita mielenterveyden ja oppimisen häiriöitä. Usein henkilölle tehdään vain nopea katsaus, että hän on juoppo, eikä hänen hyväkseen voi mitään tehdä. Se on meidän kyvyttömyyttämme nähdä ihmisen tilanne kokonaisuutena, muistuttaa Kerätär.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa maksaa itsensä pian takaisin

Kerättären mukaan ongelma on niin merkittävä, että se vaatisi strategisia linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon työllistämispalveluihin. Ihmisten auttaminen takaisin yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi maksaisi Kerättären mukaan itsensä nopeasti takaisin.

– Sellainen asenne, että maksetaan vain valtavia kustannuksia, kun ihmisiä ei saada töihin on pään pistämistä pensaaseen, koska siellä on paljon sellaisia ihmisiä, joita me voisimme auttaa. Joukossa on myös nuoria, mikä on minusta erityisen huolestuttavaa, sanoo Kerätär.

Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet

Suhtautuminen tällaisiin potilasryhmiin on koventunut lääkäriurani aikana

Raija Keränen

Kerätär on huolissaan yhteiskunnan koventuneista arvoista. Hän vaatii, että huonompiosaisten kansalaisten ongelmiin pitää tarttua aktiivisesti eikä väheksyä heitä.

– Vaikeammassa asemassa olevien auttamisesta on motivaatio yhteiskunnassa katoamassa. Suhtautuminen tällaisiin potilasryhmiin on koventunut lääkäriurani aikana. Annetaan heidän vain olla ja hyväksytään, että minkäs sille voi, paukauttaa Keränen.