Kylmä, kylmempi, kylmin – tuhannet maahanmuuttajat opettelevat toimivaa arkisuomea

Suomeen syksyllä tulleiden turvapaikanhakijoiden kohtalo ratkeaa alkuvuoden aikana. Oleskeluluvan saavat aloittavat kotoutumiskoulutuksen. Sen tärkein tavoite on oppia sellaista suomea, jolla voi kertoa vaivoistaan lääkärille, vaikkei Kelan kirjettä ymmärtäisikään.

Kotimaa
Kaisa Vuorjoki opettamassa.
Kaisa Vuorjoki opettaa suomen kieltä Rovala-opistossa.Maija-Liisa Juntti / Yle

Ulkona paukkuu lähes 30 asteen pakkanen jo ties kuinka monetta päivää. Rovaniemeläiset vetävät toppahousut tottuneesti farkkujen päälle ja jännittävät, hurahtaako auto käyntiin.

Sisällä Rovala-opistossa huonelämpötila on yli 20 astetta, niin kuin Suomessa tapaa olla. Somalialaisnaisella on yhä ulkotakki päällä, vaikka tänään on opiskeltu jo toista tuntia.

– Ve-den-kei-tin, tapaillaan pöydän ympärillä.

Muistipelin korteista paljastuu arkisia asioita sanoin ja kuvin, sellaisia kuin imuri ja omakotitalo.

Kaisa Vuorjoki opettaa syksyllä aloittanutta luku- ja kirjoitustaidon ryhmää, jossa on opiskelijoita enimmäkseen Syyriasta ja Somaliasta. Abdulkadir Musallem esittelee itsensä suomeksi.

Abdulkadir
Aleppolainen perheenisä Abdulkadir Musallem opiskelee luku- ja kirjoitustaidon ryhmässä yhdessä vaimonsa kanssa.Maija-Liisa Juntti / Yle

– Minä olen Abdulkadir. Minä olen syyrialainen. Minä tulin Suomea yksi vuosi ja kolme kuukautta. Sitten. Kaksi lasta, yksi poika ja yksi tyttö.

Aleppolainen rakennusmies rakentaa napapiirillä uutta elämää nollasta. Vaimo opiskelee vieressä, tytär on koulussa ja poika päiväkodissa.

Perhe pakeni Alepposta jo sisällissodan alkuvaiheessa. Mies kertoo arabiaksi, kuinka äärimielisten valta kasvoi eikä mikään kotimaan kolkka enää tuntunut turvalliselta. Perhe sinnitteli Libanonissa neljä vuotta.

Suomessa nelihenkinen perhe sai oleskeluluvan, mikä on pääsyvaatimus kotoutumiskoulutukseen.

Suomen opetus on muuttunut valtavasti

Rovala-opiston työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen jonotetaan korkeintaan pari kuukautta, pääkaupunkiseudulla odotus on pidempi.

Perustason kotoutumiskoulutus kestää vuoden, mutta koulutuksen sisältö ja kesto vaihtelevat lähtötason mukaan. Lähtötaso voi olla sekin, että ei osaa lukea eikä kirjoittaa.

– Kaikilla kursseilla lähdetään liikkeelle suullisesta kommunikaatiosta. Kirjaimet tulevat mukaan sitten pikkuhiljaa. Kirjoituksen osalta harjoitukset alkavat siitä, miten kynää pidetään kädessä, kertoo Rovalan maahanmuuttajakoulutuksesta vastaava opettaja Paula Frantti-Niemelä.

Rovaniemellä moni on kirjoittanut nimensä ensi kertaa. Ei mikään pieni juttu.

Näkymä talviselta Rovaniemeltä.
Rovaniemellä turvapaikkapäätöstä odottaa yli tuhat ihmistä. Joitakin kymmeniä pakkaseen ja toimettomuuteen tuskastuneita irakilaisia on lähtenyt takaisin kotimaahan ennen turvapaikkapäätöstä.Maija-Liisa Juntti / Yle

Frantti-Niemelä on työuransa aikana nähnyt valtavan muutoksen maahanmuuttajakoulutuksessa. Parikymmentä vuotta sitten akateemiset ja lukutaidottomat maahanmuuttajat opiskelivat samoissa ryhmissä.

– Se oli aikamoinen haaste. Silloin myös keskityttiin kieliopin opettamiseen, ja kaikki säännöt selvitettiin tarkasti. Nyt kieltä opetetaan käyttöä varten, hän summaa.

Kielioppisäännöistä ei kokonaan päästä, koska suomalainen kulttuuri on kirjoituskeskeinen. Mutta lähtökohta ei enää ole se, että opetellaan sijamuotoja.

Sen sijaan kursseilla käydään tutkimassa apteekin lääkehyllyjä, kirjastossa, pelaamassa jäägolfia ja työharjoittelussa, siellä missä rovaniemeläistä arkea eletään. Kaiken tavoitteena on ”toimiva peruskielitaito”, jolla selvitä lääkärissä, kaupassa ja mahdollisessa työpaikassakin.

Frantti-Niemelä hyväksyy sen, että Kelan kirjeitä ei omin avuin ymmärrä.

– Niissä takeltelevat kantasuomalaisetkin.

Naurua ja noppapelejä

Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut kotoutumiskoulutukseen rahaa tälle vuodelle 83 miljoonaa, kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna.

ELY-keskukset kilpailuttavat koulutuksen järjestäjät. Lapissa toistuvat samat nimet; Rovala-opiston lisäksi Kemin lyseon lukio, Arffman Consulting Oy ja Kielimaa Oy.

Rovalassa opiskelee samanaikaisesti 8–10 maahanmuuttajien ryhmää. Tanja Kyykän opettama eloisa jatkoryhmä tekee suorastaan pilkkaa siitä, että suomi olisi mahdoton kieli oppia.

– Mitä voi kerätä metsässä? Mansikoita, mustikoita, sienejä vai miten se sanotaankaan, tarkistaa unkarilainen Franciska Männikkö-Donaszi.

Hän pelaa bulgarialaisen, venäläisen ja toisen unkarilaisen kanssa noppapeliä, jossa tullaan huomaamatta harjoitelleeksi monikon partitiivia.

Kuva luokkahuoneesta, jossa opiskellaan Yle Areenan avulla.
Yle Areenan suomenkielisiin ohjelmiin saatava suomenkielinen tekstitys auttaa Rovala-opistossa uutta kieltä opettelevia.Maija-Liisa Juntti / Yle

Vuoden verran Suomessa asunut Walid Ahmed saattaa lopullisesti naurunalaiseksi väitteen suomen poikkeuksellisesta vaikeudesta, kun alkaa puhua astevaihtelusta.

Kielioppitermi on useimmille kantasuomalaisille täyttä hepreaa, mutta egyptiläinen mainitsee sen luontevasti esimerkkinä siitä, mikä arabian puhujalle on suomen kielessä kimuranttia.

– Täällä opetetaan tosi hyvin. Minä myös harjoittelen aika paljon kotona, kaksi, kolme tuntia päivässä. Meillä on joka päivä paljon kotitehtäviä. Niiden jälkeen opiskelen uusia sanoja ja harjoittelen myös kielioppia, Walid kertoo takeltelematta uudella kotikielellään.

Ilman suomalaista vaimoa suomi ei soljuisi yhtä hyvin.

– Kotona me puhutaan vain suomea. Ensimmäiset kolme kuukautta me puhuimme englantia, mutta sitten kun osasin vähän suomea, päätimme että puhumme vain suomea. Ajattelen, että kohta unohdan englannin, koska minä käytän koko ajan vain suomea joka puolella.

Kaupan tarjousposti opetti ruokasanaston

Suomen kielen syvälliseen hallintaan menee poikkeuslahjakkuudet pois lukien keskimäärin seitsemän vuotta, kertoo tutkimustieto. Se vaatii hyvää opetusta ja paljon omaa vaivannäköä.

Ennennäkemätön kysyntä on tuonut alalle paljon uusia yrittäjiä. Osa asiantuntijoista on huolissaan siitä, että hinta ratkaisee tilanteen epäpätevien opettajien hyväksi.

Lapissa hinta vaikuttaa tarjouskilpailussa viidenneksen, mutta Uudellamaalla se on ratkaiseva.

Nafisa Yeasmin.
Arktisen keskuksen maahanmuuttotutkija Nafisa Yeasmin oppi ensimmäisenä sanan "älä". Sitä suomalaisen tuttavaperheen lapset käyttivät, kun Yasminen lapset yrittivät halata.Maija-Liisa Juntti / Yle

Kieltä opetellaan, jotta voitaisiin tehdä töitä tai opiskella ammatti.

Miehensä työn vuoksi Rovaniemelle alun perin muuttanut Nafisa Yeasmin aloitti työt päiväkodista, jossa oppi lauseen ”Musta kissa juoksee”.

Hän muistelee hyvällä Rovala-opiston kotoutumiskurssia, mutta myös postilaatikosta tupsahtanutta Uusi Rovaniemi -ilmaisjakelulehteä ja markettien mainoksia. Niissä hedelmät ja vihannekset esitettiin sanoin ja kuvin.

– Muistan kuinka niissä luki myös, että kaksi pakettia per talous. Opin mitä talous tarkoittaa, hän muistelee.

Sanat kana ja kala olivatkin jo tuttuja, bengalin kielessä ne tarkoittavat kuuroa ja sokeaa.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen maahanmuuttotutkijana työskentelevä Yeasmin tietää maahanmuuttajien työnhaun haasteet.

Arktisten maahanmuuttajien puheenjohtajana hän on kuullut monia kertomuksia siitä, kuinka työhakemukseen ei saa mitään vastausta.

Lapin Kansaa jakavat maahanmuuttajat, hän kertoo. Myös ravintoloihin ja matkailualalle on työllistytty.

Kaksoisvirranmaasta kaksoisvirran kaupunkiin

Uuden kielen opettelu on edessä niillä tuhansilla turvapaikanhakijoilla, jotka saavat lähikuukausien aikana oleskeluluvan. Rovaniemellä turvapaikkapäätöstä odottaa yli tuhat syksyllä tullutta turvapaikanhakijaa.

Kaksoisvirran kaupunkiin, Ounasjoen ja Kemijoen risteyskohtaan, on tultu enimmäkseen Irakista, Kaksoisvirranmaasta.

Ahmed al-Janahi opettelee suomea vastaanottokeskuksessa neljä tuntia viikossa. Hänen mielestään se on aivan liian vähän. Parempi olisi, jos voisi opiskella neljä tuntia päivässä. Kokopäiväinen opiskelu alkaa vasta oleskeluluvan saamisen jälkeen.

– Paprika, tämä on paprika, Ahmed sanoo suomeksi K-marketin vihannesosastolla.

Sen hän oppi toiselta asiakkaalta kun kysyi, mikä vihanneksista on mieto ja mikä sitten tulisempi.

Pirkka-merkki naurattaa. Nyt hän tietää, että Pirkka ei tarkoita tomaattia, vaikka tomaatin vieressä niin lukee. Muutaman kerran on tullut pyydettyä myyjältä Pirkkaa.

– Oppisin paljon nopeammin, jos asuisin suomalaisten enkä irakilaisten kanssa. Auttaisi myös, jos suomea opetettaisiin arabiasta eikä englannista lähtien, mies miettii.

Yritystä on ja tarmoa. Turvapaikkapäätöstä odotellessaan Ahmed opiskelee ammattikorkeakoulun avoimella kurssilla. Hän on tampannut miesporukalla Ounasvaaran hyppyrimäkeä hyppykuntoon ja haastattelupäivän aamuna kokannut irakilaisia ruokia aamuviiteen tarjotakseen niitä suomalaisille.

Hän kertoo myös tarjoutuneensa koripallojunioreiden valmennusavuksi. Siinäkin oppii suomea. Hän matkii tuomaria.

– Neljä, kolme, kaksi, yksi, Ahmed tapailee suomeksi ja virnistää.

Ja toteaa sitten englanniksi, että kyllä hän tietää tuomarin laskeneen sekunteja.