Mepit Halla-aho ja Sarvamaa: Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita ulkopolitiikan jatkeena

Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon (ps.) mielestä suuri turvapaikanhakijajoukko on yksi Venäjällä käytössään oleva keino, jota se käyttää osana ulkopolitiikkaansa. Aamu-tv:n haastattelussa europarlamentaarikot arvioivat Venäjän vaikutusta Suomen itärajalla kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään.

politiikka
Jussi Halla-Aho (ps.) ja Petri Sarvamaa (kok.).
Jussi Halla-Aho (ps.) ja Petri Sarvamaa (kok.).Yle

Turvapaikanhakijoiden määrä Suomen itärajalla on noussut selvästi. Alkuvuoden aikana turvapaikanhakijoita on tullut Venäjältä Lappiin jo 369, mikä on puolet koko viime vuonna tulleiden määrästä. Aamu-tv:ssä keskustelleet europarlamentaarikot Jussi Halla-aho (ps.) ja Petri Sarvamaa (kok.) uskovat, että Venäjä ei ole tilanteessa vain viaton sivustakatsoja.

– Oma arvioni on se, että Venäjä käyttää siellä olevaa erittäin suurta maahanmuuttajajoukkoa oman ulkopolitiikkansa vipuvartena samalla tavoin kuin kaikkia muitakin keinoja, joita Venäjällä on käytettävissään, Halla-Aho sanoo.

– Ehkä Venäjä haluaa omia rajojaan avaamalla muistuttaa siitä, että ongelmia on luvassa jos Suomen tietyt ratkaisut eivät miellytä Venäjän johtoa.

Sarvamaa kertoo tulkitsevansa tilanteen itärajalla samansuuntaisesti.

– Venäjähän on tosiasiassa hyvin heikossa ja haavoittuvassa tilassa. Tästä on todisteena jatkuva pullistelu kaikissa mahdollisissa asioissa, Sarvamaa sanoo.

Dublin-sopimuksen vaikea remontti

Molemmat mepit istuvat turvapaikanhakijakriisin aikana paljon työllistäneessä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Yhteisen eurooppalaisen ratkaisun löytäminen tilanteeseen näyttää vaikealta.

– Dublin-menettely ei toimi tällaisilla tulijamäärillä. Toimiessaankin se olisi epäoikeudenmukainen, koska menettely asettaisi kaiken paineen niille jäsenvaltioille, jotka sattuvat sijaitsemaan EU:n ulkorajalla, Halla-Aho sanoo.

Dublin-sopimuksen ensimmäisen maan sääntö määrää, että turvapaikkahakemus on rekisteröitävä ja käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hakija saapuu ensimmäiseksi. Dublin-järjestelmään ei Halla-ahon mielestä kannata takertua Suomessakaan ratkaisuna siirtolaiskriisiin.

Sarvamaa ei usko että sopimusta tullaan romuttamaan. Sen sijaan edessä on hyvin vaikea uudistus. Ainoana keinona Sarvamaa näkee jäsenmaiden pakottamisen turvapaikanhakijakiintiöihin.

– Se tulee olemaan todella vaikeaa. Sisäpoliittiset paineet ovat jäsenvaltioissa sellaisia, että sitä ei tulla nielemään. Silloin konstit ovat aika vähissä, Sarvamaa sanoo.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR ei lähtisi ratkaisemaan kriisiä jakamalla turvapaikanhakijoita jäsenvaltioiden välillä, vaan ratkaisun muodostaisivat turvapaikanhakijoiden palauttaminen leireihin, leirien olosuhteiden parantaminen sekä vetovoimatekijöiden karsiminen.

Sarvamaan ja muiden kokoomusmeppien EPP-ryhmä korostaa EU:n yhtenäisyyttä kriisin ratkaisussa. Ryhmä pyrkii kiristämään rajavalvontaa ja nopeuttamaan palautuksia, mutta kriisin uskotaan jatkuvan.

– Tämä tilanne on tullut jäädäkseen ja se saattaa olla ihan ratkaiseva kysymys koko Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Meille EU:n koossapitäminen ja sen mahdollisen vahvana pitäminen on koko toiminnan perusidea, Sarvamaa sanoo.