Yli 3 600 kuuli lampaiden kutsun – kansallismaisemien paimenvirkoja himoittiin

Kansallispuistojen suojelualueiden lammaspaimenpestit saivat aikaan innostuneen hakurynnäkön. Viikon mittaisia paimennusjaksoja eri puolille Suomea haki 3 626 henkilöä. Määrä nelinkertaistui viime vuodesta. Suosituin kohteista oli Koloveden kansallispuiston Huhtiniemen talo. Helmikuun aikana arvotaan 113 paimenviikon saajaa.

Kotimaa
Lampaita.
Simo Pitkänen / Yle

Yksi paimenviikonhakijoista on Heli Salminen Jyväskylästä. Hän oli jo viime kesänä viikon lammaspaimenena ja toivoo, että taas tärppäisi.

– Viime kesänä oli mukana tyttäreni kolmen lapsen kanssa, mummoystäväni lapsenlapsensa kanssa ja sitten oli vielä yksi 13-vuotias, joka viihtyi vain yhden yön. luettelee Salminen.

Lammaspaimenviikkojen konseptissa paimen vuokraa tilan viikoksi itselleen 400 eurolla. Lampaiden hoidosta ei siis makseta palkkaa. Viikoista saadut tulot käytetään lampaiden, kohteen ja ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon.

– Sellaisesta kokemuksesta se on edullinen hinta ja jokainenhan sitten miettii paljonko rahaa laittaa ruokailuihin sun muihin, kertoo Heli Salminen. Hän itse kaipasi maalaismiljöötä vastapainoksi kapungin asunto-osakkeessa asumiselle.

– Paikassa ei ollut sähköä, joten 8–9-vuotiaille lapsille jäi viikosta varmasi muistijälki. Olipahan kerrankin aika lukea kirjoja ja pelata lautapelejä.

Kokemusta ja koulutusta ei tarvita

Lammaspaimenen koulutusta ja aikaisempaa kokemusta ei lammasviikoilla tarvita. Metsähallitus on varustanut kaikki kohteet perusteellisilla toimintakansioilla.

Tiloille ilmeisesti valitaan oikein seurallisia lampaita.

Heli Salminen

– Siellä oli ihan tarkkaan lampaiden rapsutustyylistä lähtien kaikki kerrottu. Tiloille ilmeisesti valitaan oikein seurallisia lampaita, sillä lapsista se oli aivan ihanaa, kun lampaat seurasivat niitä joka paikkaan. Siellä oli vain kuusi lammasta eli se oli pieni lauma, mutta siinä oli se rikkaus, että ehdittiin tarkkailla yksilöitä vähän enemmän. Lapset niille aika äkkiä antoivat nimiäkin, muistelee Salminen.

Salminen muistuttaa, että lähes kaikki paimenkohteet ovat sähköttömiä ja tämä saattaa yllättää, kun puhelinta ei voi ladatakaan.

– Kyllä se nykyihmiselle pikkuisen haastetta antaa, mutta erittäin terveellistä vähän sopeutua sähköttömään elämään. Minusta se tuntui hauskalta, mutta nuorempia henkilöitä se tuntui vähän harmittavan.

605 henkilöä mielii lammaspaimeneksi Koloveden maisemiin Etelä-Savoon.
Koloveden maisemissa kelpaa paimentaa lampaita.Anne Pyykönen / Metsähallitus

Kolovesi Etelä-Savossa houkutti eniten

Lammaspaimenkohteista eniten kiinnostusta herätti Koloveden kansallispuisto, jonne haki 605 elämyslomasta haaveilevaa. Kolovesi sijaitsee Enonkosken, Heinäveden kuntien ja Savonlinnan kaupungin alueella Etelä-Savon maakunnassa.

– Kolovedellä lammaspaimenelle on luvassa aikamatka menneiden aikojen tunnelmaan Saimaan rannalla. Paimenten nauttiessa lampaat pitävät Huhtiniemen talon perinnemaisemaa auki, joten luvassa on aidosti tärkeä tehtävä, kertoo puistonhoitaja Anne Pyykönen.

Paimenpaikkoja oli tarjolla Lemmenjoelle Inarin ja Kittilän maisemissa, Syötteellä Pudasjärvellä, Kolilla Lieksassa, Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa, Pyhä-Häkissä Saarijärvellä, Elimyssalossa Kuhmossa, Närängässä Kuusamossa ja Neitvuorella Mikkelissä.

Luvassa aikamatka menneiden aikojen tunnelmaan Saimaan rannalla.

Anne Pyykönen

Vuosi sitten paimenhakemuksia tuli 903. Määrä kasvoi peräti 2 723 hakijalla.

Kaikilla kohteilla lampaat toimivat kyseisen suojelualueen hoitajina pitäen kulttuurimaisemaa auki. Ahojen ja niittyjen vaatelias lajisto tarvitsee säilyäkseen jokavuotista niittoa tai laidunnusta. Kansallispuistoissa kesäisin laiduntavat eläimet keventävät huomattavasti miestyönä tehtävää vuosittaista niittosarkaa.

113 lammaspaimenta arvotaan hakijoiden joukosta ja tulokset ilmoitetaan helmikuun loppuun mennessä. Useat hakivat kaikkiin kohteisiin, mutta yksi paimen voi saada vain yhden paimenviikon.