Saako potilaaseen panna paikannuslaitteen? Älysairaala herättää eettisiä kysymyksiä

Meilahden tornisairaalaan Helsingissä asennetaan parhaillaan järjestelmää, joka mahdollistaa työntekijöiden ja potilaiden tarkan seuraamisen. Ainakin ensi vaiheessa järjestelmää aiotaan kuitenkin käyttää vain laitteiden paikantamiseen. Teknologia tuo mukanaan eettisiä kysymyksiä, mutta niistä ei ole keskusteltu. Mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään?

tiede
Meilahden sairaala
Meilahden sairaala.Yle

Helsingin Meilahden tornisairaalassa kolmeen tuhanteen laitteeseen kuten sänkyyn ja pyörätuoliin asennetaan tägejä – pieniä paikantimia, jotka kertovat tietokoneohjelmalle sijaintinsa langattoman verkon välityksellä. Puhutaan "esineiden internetistä".

Paikannusjärjestelmiä markkinoidaan sillä, että ne tehostavat sairaanhoitoa ja laitteiden käyttöä.

– Tägejä voi kiinnitellä sairaalalaitteisiin tai antaa henkilökunnalle ja potilaille, ja sen jälkeen ohjelmisto tietää reaaliaikaisesti, missä kaikki laitteet ja henkilökunta on, selittää Ekahau Oy:n toimitusjohtaja Mika Hakala. Hänen yrityksensä on toimittanut yli tuhat paikannusjärjestelmää eri puolille maailmaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä Husilla on järjestelmän ylläpitosopimus Elisan kanssa. Elisa on kouluttanut järjestelmää varten kymmenkunta pääkäyttäjää. Elisalle järjestelmän puolestaan toimittaa amerikkalainen Stanley Healthcare, jonka yksi tuotemerkeistä on AeroScout.

Tornisairaalassa seurataan siis vain kalustoa, mutta järjestelmä mahdollistaisi myös henkilökunnan ja potilaiden seurannan. Mitä enemmän on valmis maksamaan, sitä laajemmin ohjelmiston saa käyttöönsä, ja sitä enemmän tietoa.

AeroScout -seurantalaite.
AeroScout -seurantalaite.Yle

"Potilaita ei voi kohdella kuin esineitä"

Kansalaisen oikeuksia ja yksityisyyden suojaa valvova tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio olisi henkilöseurannassa äärimmäisen varovainen.

– Potilaat eivät ole esineitä. Heitä pitää käsitellä inhimillisesti ja ihmisoikeuksien mukaisesti. Jossain kulkee raja, että ihmisten paikantaminen voi olla jopa vähän loukkaavaa ja potilaan oikeuksien vastaista, Aarnio selvittää.

Reijo Aarnio
Reijo AarnioYle

– Työntekijöiden seurannassa taas kyse on työntekijöiden teknisestä valvonnasta, ja sitä varten pitää käydä yt-neuvottelut.

Tietosuojavaltuutetun mielestä eettisten ja juridisten asioiden arviointi on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat veronmaksajien rahat.

Ekahau Oy:n toimitusjohtaja Mika Hakala arvioi, että paikannusjärjestelmiä on Suomessa jo noin parissa kymmenessä terveydenhuoltoalan laitoksessa, ja valtaosa niistä on henkilökunnan seurantaan soveltuvia, kuten esimerkiksi Savonlinnassa.

Eettinen keskustelu aiheesta loistaa poissaolollaan.

Hoitoalan järjestö: "Vaikuttaa kontrollointijärjestelmältä"

160 000:ta terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaista edustavan Tehyn mukaan seurantaa koskevia yt-neuvotteluja ei ole käyty.

Tieto paikannusjärjestelmien pujahtamisesta sairaaloihin tulee Tehyn kehittämispäällikölle yllätyksenä. Teknologia etenee vauhdilla, jossa kaikki eivät pysy perässä. Hoitoalan järjestössä seurantaan suhtaudutaan varauksellisesti.

– Tehostuminen on huono peruste seurannalle. Henkilöillä, joita tarvitaan kiireellisesti paikalle, on jo erilaiset hakulaitteet taskuissa. Vaikuttaa kontrollointijärjestelmältä, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

Sairaaloissa isot markkinat

Järjestelmien valmistajille julkisen sairaanhoidon palveluntarjoajaksi pääseminen on lottovoitto. Markkinat ovat olleet melko suljetut, mutta rahaa liikkuu miljardeja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hankkimasta neljän sairaalan sisäpaikannusjärjestelmästä veronmaksajat maksavat reilusti yli puoli miljoonaa.

Carita Mattsson
Carita MattssonYle

Tiskin toisella puolella aihe on vähän arka, koska alati paisuvia terveydenhuollon menoja ei saisi lisätä. Arvatenkin myös ammattiyhdistysliikkeen ja hoitohenkilöstön reaktiot pelottavat.

– Henkilöpaikannuksesta ei ole tehty mitään päätöksiä, sanoo tuotepäällikkö Carita Mattsson Husin tietohallinnosta napakasti.

Hänen mukaansa nyt rakennettava laitteiden paikannusjärjestelmä maksaa itsensä takaisin puolessatoista vuodessa. Säästöä syntyy, kun laitteistoa voidaan tehokkaammin käyttää ja hallita.

Apulaisosastonhoitaja Sami Haapalainen tornisairaalasta säikähtää ensin kysymystä mahdollisesta henkilöseurannasta. Hän sanoo kuitenkin, että ajatus ei sinänsä pelota.

– Jos se hyödyttäisi potilaita ja helpottaisi omaa työtä, niin voisin olla suostuvainen. Ei pelkästään työnantajan uteliaisuudesta, vaan siitä täytyy olla jotain hyötyä, niin sitten saa seurata, Haapalainen pohtii.

Sami Haapalainen
Sami HaapalainenYle