Ylen kysely: Pakkolait ja turvapaikanhakijat ovat kevään ykkösaiheet eduskunnalle

Turvapaikanhakijat, yhteiskuntasopimus ja pakkolait, sote, työllisyys – tässä eduskuntaryhmien puheenjohtajien ylivoimaisesti tärkeimpinä pitämät teemat eduskunnan kevätkaudella. Tulokset selviävät Ylen kyselystä. Tiistaina istuntokautensa aloittavalla eduskunnalla on luvassa tiukka kevät, sillä ratkaisuista eduskuntaryhmät ovat jyrkästi eri mieltä.

politiikka

1

Turvapaikanhakijoiden autoletka odotteli puomiasemalla 3 kilometriä Alakurtista itään lauantaina 23. tammikuuta 2016 Venäjän rajavartiolaitoksen lupaa päästä jatkamaan matkaansa Suomeen Sallan Kelloselän raja-asemalle.
Turvapaikanhakijoiden autoletka odotteli puomiasemalla 3 kilometriä Alakurtista itään lauantaina 23. tammikuuta 2016 Venäjän rajavartiolaitoksen lupaa päästä jatkamaan matkaansa Suomeen Sallan Kelloselän raja-asemalle.Jussi Nukari / Lehtikuva

Turvapaikanhakijat – tulos vai ulos?

Maahanmuutto on eduskunnalle työmarkkinasopimuksen rinnalla kevään ykkösaihe. Jokainen eduskuntaryhmä nosti turvapaikkapolitiikan tai kotouttamisen tärkeimpien teemojen joukkoon, kun Yle pyysi heitä nimeämään kevään istuntokauden ykkösaiheet. Perussuomalaisille pakolaiskriisi on kevään kaikkein tärkein kysymys.

Kokoomukselle ja keskustalle riittää, että hallituksen joulukuussa laatima 80 kohdan toimenpideohjelma toteutetaan läpikotaisin. Perussuomalaiset ovat valmiit kiristämään linjauksia nykyisestä.

– Jos hakijamäärät nousevat viime vuoden kestämättömälle tasolle, on tehtävä edelleen uusia toimenpiteitä, sanoo perussuomalaisten Sampo Terho.

Keskustalle kevään tärkein teema on ulko- ja turvallisuuspolitiikka kokonaisuudessaan, sillä hallitus antaa keväällä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ole pitkään aikaan linjattu yhtä vaativissa oloissa, kun maailma ympärillämme on monelta osin rakoilemassa, arvioi keskustan Matti Vanhanen.

SDP tukee hallituksen turvapaikkaohjelman päälinjaa. Se ehdottaa Pohjoismaille yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja -käytäntöjä.

Punavihreä oppositio antaisi turvapaikanhakijoiden tehdä työtä heti maahan tulon jälkeen. Kristillisdemokraatit maksaisivat turvapaikan saaneille tilapäisesti matalampaa palkkaa.

– Tehtäisiin kisälli-tes, jossa nuoret ja pakolaisaseman saaneet saisivat oppisopimusajalta esimerkiksi 40 prosenttia normaalia työehtosopimusta pienempää palkkaa, ehdottaa KD:n Peter Östman.

Maahanmuuttajien sosiaaliturva jakaa näkemykset. Perussuomalaiset leikkaisivat turvapaikan saaneiden etuja muun muassa korvaamalla turvapaikan saaneiden asumisperusteisen sosiaaliturvan erillisellä kotouttamisjärjestelmällä. Kokoomus maksaisi sosiaaliturvaa vain niille, jotka osallistuvat kotouttamistoimiin.

Yksikään oppositiopuolueista ei leikkaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa, kaikki perustelevat näkemystä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteella.

– Emme voi jakaa ihmisiä a- ja b-luokkaan, arvioi RKP:n Anna-Maja Henriksson.

2

Mielenilmaukseen osallistuvia Helsingin rautatientorilla 18. syyskuuta.
Mielenilmaukseen osallistuvia Helsingin rautatientorilla 18. syyskuuta.Milla Vahtila / Yle

Pakkolait – pakko jatkaa vai pakko haudata?

Eduskunnan jyrkin vastakkainasettelu näyttää syntyvän hallituksen kilpailukykypaketin eli ns. pakkolakien valmistelun ympärille.

Kaikki eduskuntaryhmät keskustaa ja RKP:tä lukuun ottamatta nostavat työmarkkinaratkaisun kevään tärkeimpien tavoitteiden TOP3:een. "Pakkolakien kuoppaaminen" on SDP:n ykköstavoite, "perustulo, pakkolait ja työmarkkinasopimus" vihreiden, ja "yhteiskuntasopimus" kristillisdemokraattien.

Kokoomukselle koko kevään tärkein tavoite on paikallisen sopimisen edistäminen.

Tilanne tosin muuttui kyselyn tekemisen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä kertoi 31. tammikuuta hallituksen keskeyttäneen lakipaketin valmistelun siksi aikaa, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat viidennen kerran työmarkkinasopimuksesta. Puheenjohtajat vastasivat kyselyyn ennen Sipilän ilmoitusta.

Vaikka lakien valmistelu on keskeytynyt, hallitus pitää kilpailukykypakettia edelleen vaihtoehtona neuvottelujen kariutumisen varalta. Perussuomalaisten Sampo Terho kuvailee pakkolakeja välttämättömäksi "B-suunnitelmaksi", keskustan Matti Vanhanen "hätävaraksi".

– Jos tulokseen ei päästä, ei Suomi voi nostaa käsiään pystyy vaan uudistukset on tehtävä lainsäädännön kautta, Vanhanen sanoo.

Vasemmistoliiton mielestä pakkolait heikentävät kilpailukykyä supistamalla erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Vihreät edistäisivät Suomen kilpailukykyä lisäämällä koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta sekä investointeja uusiutuvaan energiaan ja vihreään teollisuuteen.

– Suomi ei voi lähteä kilpailemaan globaaleilla markkinoilla matalilla palkoilla vaan osaamisella, toteaa vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto.

RKP ja kristillisdemokraatit puolustavat hallituksen mahdollisuutta säädellä työmarkkinoita tarvittaessa pakkolaeilla.

3

Hallitusneuvotteluiden vetäjä, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä julkaisi oheisen kuvan twitter-tilillään Smolnasta Helsingissä tiistaina 26 toukokuuta 2015.
Hallitusneuvotteluiden vetäjä, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä julkaisi oheisen kuvan twitter-tilillään Smolnasta Helsingissä tiistaina 26 toukokuuta 2015.Juha Sipilän twitter-tili

Hallitusohjelma uusiksi?

Joulukuussa eduskunnan varapuhemies, keskustan Mauri Pekkarinen totesi, että hallitusohjelmaa olisi syytä päivittää muun muassa heikon talous- ja työllisyystilanteen takia.

Kaikki oppositiopuolueet vaativat hallitusohjelman muuttamista, mutta hallituspuolueistakin löytyy vastakaikua. Keskusta pitää todennäköisenä, että kevään kehysriihessä päätetään uusista, "muutaman sadan miljoonan" leikkauksista siinä tapauksessa, että hallitusneuvotteluissa asetetut neljän miljardin euron säästötavoitteiden ei arvioida toteutuvan. Ne ulottuisivat hallituskauden loppuun eli vuoteen 2019 asti.

– Emme sulje pois uusia menosäästöjä, jos taloustilanne sitä edellyttää. Kyse on nimenomaan leikkauksista, veronkorotus ei ole vaihtoehto, sanoo keskustan Matti Vanhanen.

Perussuomalaiset ovat valmiit sekä kiristämään hallituksen turvapaikkalinjauksia että tarkistamaan hallitusohjelmaa, jos kehno talouskehitys jatkuu. Kokoomus painottaa, ettei keinovalikoimaa saa muutta ilman hallituksen yksimielisyyttä.

SDP vaatii hallitusohjelmaan työllistämistoimia. Sen mukaan hallitus ei ole tehnyt eikä tee kuluvana vuonna yhtään työllistävää toimenpidettä.

– Hallitus on pakastanut Suomen, mikä johtaa lisäleikkauksiin aivan kuten valtiovarainministeri on tunnustanut, sanoo SDP:n Antti Lindtman.

Jokainen oppositioryhmä vaatii koulutus- tai tutkimusleikkausten perumista. Vasemmistoliitto rahoittaisi tämän korottamalla muun muassa pääomaverotuksen progressiota, vihreät leikkaamalla ns. ympäristölle haitallisista tuista eli esimerkiksi dieselin verotuista. RKP luopuisi autoveron kevennyksestä ja puolittaisi hallituksen kärkihankkeiden rahoituksen.

Kristillisdemokraateille kevään tärkeimpiä lakialoitteita on sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseen pyrkivä "aito avioliitto" -kansalaisaloite.

– Pyrimme suojelemaan perinteistä miehen ja naisen välistä avioliittoa sen hajottamiselta, perustelee KD:n Peter Östman.

4

työttömysaste
Yle Uutisgrafiikka

Työttömille keppiä vai porkkanaa?

Suomessa oli joulukuussa 2015 lähes 378 000 työtöntä työnhakijaa, edellisen kerran työttömiä oli yhtä paljon 2000-luvun taitteessa. Eduskuntaryhmien ykköskeinot työttömyyden kitkemiseksi vaihtelevat perustulosta paikalliseen sopimiseen ja arvonlisäveron laskemiseen.

Hallituspuolueiden lääke työttömyyteen on kilpailukykypaketti ja työmarkkinasopimus. Keskusta ja perussuomalaiset purkaisivat normeja.

Kokoomukselle kevään tärkein tavoite on paikallinen sopiminen.

– Päätöksenteko työehdoista siirtyy sinne minne se kuuluukin, eli työpaikoille. Se on tärkeimpiä keinoja työllisyyden kestävään lisäämiseen, sanoo kokoomuksen Arto Satonen.

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mukaan hankintalaki on yksi kevään tärkemmistä lakihankkeista, joka toimii piristysruiskeena pk-yrityksille ja työllisyyteen. KD kiittää SAK:sta ehdotuksesta palkkojen jäädyttämisestä, mutta pitää paria nollakorotusvuotta vasta "hyvänä alkuna".

Sekä vihreät että KD vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa yrittäjien viiden prosentin verovähennyksestä. Vihreät lisäisivät työnteon kannattavuutta perustulolla ja helpottaisivat siirtymistä ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta yrittäjäksi.

Vasemmistoliitolle työllisyys on kevään tärkein kysymys. Se elvyttäisi eli peruisi työllisyysmäärärahojen leikkaukset ja siirtäisi rahat työttömän työnhakijan palkkatukeen ja yrittäjien starttirahaan.

– Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosuutta tulisi korottaa, jotta lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottaminen olisi kannattavaa, sanoo vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.

Myös SDP kasvattaisi palkkatukea ja starttirahoja sekä alentaisi työnantajamaksuja. Yrittäjä saisi ensimmäisestä palkkaamastaan työntekijästä vähennyksen.

RKP ottaisi käyttöön Saksan mallin eli lyhyiden työsuhteiden "minijobit" ja alentaisi työn verotusta.

– Nuoret voisivat ansaita tietyn määrän ilman, että se vaikuttaisi tukiin, kertoo RKP:n Anna-Maja Henriksson.

5

Potilas jonottaa terveysaseman käytävällä.
Mikko Stig / Lehtikuva

Sosiaali- ja terveyspalveluiden loppuratkaisu

Kuinka monta päivää pitää jonottaa pääsyä korvalääkäriin? Monen tunnin ajomatkan päässä on lähin lastensuojelutyöntekijä? Rahoittaako palvelut kunta, maakunta vai valtio?

Perussuomalaisia lukuun ottamatta jokainen eduskuntaryhmä pitää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenneuudistusta yhtenä kevään tärkeimmistä kysymyksistä.

KD perustaisi erityisesti nuorille terveyskeskuksiin ilman ajanvarausta toimivia mielenterveyshoitajan päivystyspisteitä. Vihreät varoittavat, etteivät yksityiset palveluntuottajat saa nousta rengeistä julkisen terveydenhoidon isännäksi vaan täydentävät niitä.

– On pidettävä huoli, etteivät yksityiset terveysyritykset pääse kuorimaan kermaa päältä. Niiden on oltava osa julkisesti valvottua hoitoketjua, toteaa vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto.

Keskusta muistuttaa, ettei aikaa ole liiaksi, sillä päätökset sote-alueiden eli maakuntien ja toisaalta kuntien tehtävistä pitää tehdä huhtikuuhun mennessä. SDP:n mielestä hallitus on jo myöhässä, eikä ministeri Lauri Tarastin selvitys maakuntahallinnosta tarjoa riittäviä vastauksia.

– Tarastin raportinkin jälkeen on täysin avoinna, miten kansalaisille tärkeät terveys- ja sosiaalipalvelut sovitetaan keskustan maakuntahallintoon, SDP:n Lindtman sanoo.

Kyselyyn kevään tärkeimmistä poliittista kysymyksistä vastasivat sähköpostitse eduskuntaryhmien puheenjohtajat: keskustasta Matti Vanhanen, perussuomalaisista Sampo Terho, kokoomuksesta Arto Satonen, SDP:stä Antti Lindtman, vihreistä Outi Alanko-Kahiluoto, vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen, RKP:stä Anna-Maja Henriksson ja KD:stä Peter Östman.